TALOUSARVIOALOITE 1280/2006 vp

TAA 1280/2006 vp - Minna Sirnö /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen suomalaisten elokuvien tuotantoon ja levitykseen

Eduskunnalle

Suomalaisen elokuvan tuotantotuki on hieman yli 10 miljoonaa euroa. Tällä määrällä elokuvia tuotetaan 8—13 vuodessa. Suomalaisen elokuvan keskimääräinen tuotantobudjetti on 1,28 miljoonaa euroa, mikä on Euroopan alhaisimpia. Muissa Pohjoismaissa julkinen rahoitus elokuvaan on kaksinkertainen väkilukuun suhteutettuna.

Elokuvan tekeminen on hyvin työvoimavaltaista. Tällä hetkellä elokuva-alan alirahoitus on johtanut ikäviin tilanteisiin, jossa säästöt on tehty jättämällä muun muassa lakisääteiset sosiaalimaksut maksamatta. Myös palkaton ylityö ja ylipäätään palkaton työ on yleistynyt elokuvatuotannossamme. Jotta suomalaisella elokuvalla olisi tulevaisuutta, on tulevina vuosina sovittava julkiseen tukeen liittyvistä pelisäännöistä, muun muassa työlainsäädännön noudattamisesta, kuten Ruotsissa on tehty. Mutta pelisääntökeskustelun lisäksi elokuva-ala kaipaa selkeästi lisäresursointia.

Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta hyväksyttiin maaliskuussa 2003. Periaatepäätös pohjautui Lipposen II:n hallituksen TAO-ohjelmaan, ja sitä edelsi laaja taide- ja kulttuurialan toimijoiden kuuleminen. Periaatepäätöksessään hallitus toteaa, että "kotimaisen elokuvan yleisöpohja on laajentunut ja tekninen kehitys luo sille edelleen kehittyviä mahdollisuuksia. Elokuvatuotannolla on kulttuurisen merkityksen lisäksi myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Turvataan kotimaisen elokuvan monipuolisuus ja laatu. Myös elokuvan vientiä tulee tukea".

Periaatepäätöksen yhteydessä opetusministeriö lupasi valmistella audiovisuaalisen politiikan strategian ja toimintaohjelman, joka ulottuu vuoteen 2010 saakka. Pääministeri Vanhasen hallitus onkin kiitettävästi kirinyt TAO-ohjelmassa asetettuja tavoitteita, mutta ensi vuodeksi suunniteltu oikeansuuntainen korotus ei silti takaa elokuvatuotannon säilymistä edes kuluvan vuoden tasolla. Tämä johtuu siitä, että osa tuottajista on oppinut manipuloimaan väliaikaiseksi tarkoitettua elokuvatuotannon jälkitukijärjestelmää.

Jälkituki vähentää kuluvana vuonna aloitettavien elokuvien määrän noin viidestätoista noin kahdeksaan. Elokuvasäätiö myöntää ulos minimituen saadakseen mahdollisimman monta hanketta liikkeelle ja joutuu sitten maksamaan täyden jälkituen. Alalle syntyy keinotekoista vuosivaihtelua. Jälkituki on tuottajan kannalta kätevää, sillä tukea ei tarvitse sijoittaa uuteen tuotantoon, jos ei halua. Koska jälkitukijärjestelmästä on tämän hallituskauden aikana tullut pysyvä ilmiö, olisi syytä tarkistaa lainsäädäntöä tältä osin. Sitä ennen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaa kuitenkin säilyttää suomalaisen elokuvan tuotanto- ja levittämismahdollisuudet edes nykyisellään ja kohentaa elokuva-alan työntekijöiden työehtoja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille  29.80.52 lisäyksenä 1 000 000 euroa suomalaisten elokuvien tuotantoon ja levitykseen.