Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Oikeudenhoito on yksi tärkeimmistä valtion ja järjestäytyneen yhteiskunnan ydintehtävistä. Mikäli oikeudenhoito ei toimi, on suuri vaara, että luottamus koko yhteiskunnan toimintaan rapautuu. Vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa, mutta myös halukkuudessa yritystoimintaan ja investointeihin.
Henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa olleet viime vuosina äärirajoilla. Poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa vain yhdelle toimijalle annetut lisäresurssit voivat aiheuttaa pullonkaulan seuraaviin ja heikentää kansalaisten oikeusturvaa. Syyttäjiä on Suomessa noin 370 ja vuosittain hoidettavia asioita on yli 90 000 ja määrä vain kasvaa. Jotta pääsisimme edes eurooppalaiselle keskitasolle, meidän tulisi saada pidemmällä aikavälillä syyttäjien määrä nostettua n. 600:aan.
Rikosvastuun toteutumisen, oikeusjärjestelmämme uskottavuuden ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava, ja tämän vuoksi oikeudenhoidon riittävän resurssitason turvaaminen on erittäin tärkeää. Rikosvastuun toteutuminen edellyttää priorisointien sijaan resursseja.
Edellä olevan perusteella ehdotan,