Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Esitämme, että Helsinki—Turku—Tukholma-yhteys selvitetään osana ylihallituskautisten kiinteiden yhteyksien vaihtoehtoja. Selvitystyö tehtäisiin Väylävirastossa ja sen toteuttamiseksi virastolle lisätään 200 000 euron määräraha. Suomi tarvitsee turvallisuuden ja talouskasvun vahvistamiseksi vahvempia länsiyhteyksiä ja Pohjolan pääkaupungit kiinteästi yhdistäviä liikenneyhteyksiä.
Elinkeinoelämän keväisen ehdotuksen (Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle: Yritysten odotuksia kansainvälisen saavutettavuuden parantamiseksi -raportti) mukaisesti eri vaihtoehdot Suomen kiinteiden yhteyksien vahvistamiseksi tulisi selvittää, mukaan lukien Helsinki—Turku—Tukholma-yhteys. Merenkurkun yhteydestä on tällä hallituskaudella jo laadittu esiselvitys ja tarveselvitys. Myös Euroopassa yleisesti käytössä olevan raideleveyden ulottamista Pohjois-Suomeen on tällä hallituskaudella selvitetty. Helsingin, Turun ja Tukholman yhdistävän kiinteän yhteyden selvittäminen on luontevaa jatkumoa tälle työlle.
Kiinteä yhteys yhdistäisi Pohjois-Euroopan kolme pääkaupunkia Helsingistä Turun ja Tukholman kautta Kööpenhaminaan tai Tukholman kautta Osloon. Ensimmäiset suunnitelmat yhteydestä on tehty jo 1960-luvulla. Suur-Tukholman, Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen yhteisellä talousalueella olisi yhteensä 6,7 miljoonaa asukasta ja 15 yliopistoa ja sen yhteenlaskettu vuotuinen bruttokansantuote kohoaisi 375 miljardiin euroon. Suur-Tukholman ja Etelä-Suomen keskinäisen yhteistyön ja liikkuvuuden vahvistamisella voitaisiin saada aikaan samanlaisia hyötyjä, joita Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa on saatu Juutinrauman ylittävän yhteisen työmarkkina-alueen myötä.
EU:n liikenne- ja kilpailukykypolitiikan painopiste on siirtymässä yhä vahvemmin kasvua tukeviin maiden välisiin yhteyksiin ja läntisten yhteyksien vahvistamiseen. Siksi rajat ylittävät hankkeet ovat tärkeä osa Suomen strategista tulevaisuuden liikennepolitiikkaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,