Oikeudenhoito on yksi tärkeimmistä valtion ja järjestäytyneen yhteiskunnan ydintehtävistä. Mikäli oikeudenhoito ei toimi, on suuri vaara, että luottamus koko yhteiskunnan toimintaan rapautuu. Vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa, mutta myös halukkuudessa yritystoimintaan ja investointeihin.  

Henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa olleet viime vuosina äärirajoilla. Poliisi, syyttäjälaitos, tuomioistuin ja rikosseuraamuslaitos muodostavat ketjun, jossa vain yhdelle toimijalle annetut lisäresurssit voivat aiheuttaa pullonkaulan seuraaviin ja heikentää kansalaisten oikeusturvaa. Tuomioistuimien kohdalla resurssien riittämättömyys on johtanut asioiden ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen. Tilanne on ollut hankala jo ennen koronaa ja vain pahentunut entisestään epidemian aikana. 

Rikosvastuun toteutumisen, oikeusjärjestelmämme uskottavuuden ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava, ja tämän vuoksi oikeudenhoidon riittävän resurssitason turvaaminen on erittäin tärkeää. Kysymys on perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Oikeusvaltion perusteet rapautuvat, mikäli sitä varten ei osoiteta tarvittavia resursseja.