Hallituksen säästötoimet junaliikenteestä lakkauttivat Uudenmaan Y-junan liikennöinnin maaliskuussa 2016, vaikka tuhannet ihmiset läntisellä Uudellamaalla kulkivat Y-junalla päivittäin arjen työ-, koulu- ja opiskelumatkoja Karjaalta Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kautta Helsinkiin. Korvaavia junavuoroja on kuntien ansiosta saatu ostettua muun muassa HSL:ltä, mutta ongelmana on erittäin vähäinen vuoroväli ja heikko palvelun tarjonta. Esimerkiksi Siuntion ja Helsingin välillä kulkee kaksi junavuoroa aamuisin ja kaksi iltapäivällä, jotka sopivat huonosti perinteiseen työaikaan klo 8—16. VR:n toimet lisätä ja nopeuttaa Helsinki—Turku junaliikennettä on vienyt Rantaradalta raidetilan. Uudenmaan perheiden arki on vaikeutunut kohtuuttomasti, kun junaliikennettä on rajusti karsittu.  

Mikään bussiyhteys ei korvaa junan nopeutta ja virtaviivaisuutta. Kasvava Helsingin seutu tarvitsee päinvastoin uusia lähijunayhteyksiä, eikä karsintaa! Esimerkiksi Siuntio on kaavoittanut rantaradalle uutta junaliikenteeseen tukeutuvaa asutusta. Helsingin seudun asuntopula kasvaa ja tarve kohtuuhintaiselle asumiselle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on suuri. Rantaradan lähijunaliikenteen palvelutasoa tulee pikimmiten nostaa ja junavuoroja lisätä.  

Rantaradan junaliikenteen turvaamiseksi tarvitaan raiteiden kunnostusta, kaupunkirata Espooseen, lisäraide Espoon ja Kirkkonummen välille sekä useampia junan kohtauspaikkoja Kirkkonummen ja Turun välille. Pitemmällä aikavälillä tarvitaan lisäraide koko matkalle. Tähän nojautuu myös maakuntakaavoitus, jolla pyritään tehostamaan radanvarsien hyödyntämistä ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta. 

Rantaradan palvelutason parantaminen on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi sen varrella olevissa kunnissa, kuten Espoo, Kirkkonummi, Siuntio, Karjaa ja Raasepori. Länsi-Uudellamaalla on suunniteltu ja osin myös jo toteutettu parempia liityntäpysäköintipaikkoja. Junaliikenne on erittäin ekologinen liikkumismuoto, joka laajentaa työssäkäyntimahdollisuuksia.