Oikeudenhoito on yksi tärkeimmistä valtion ja järjestäytyneen yhteiskunnan ydintehtävistä. Mikäli oikeudenhoito ei toimi, on suuri vaara, että luottamus koko yhteiskunnan toimintaan rapautuu. Vaikutukset näkyvät suoraan kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa, mutta myös halukkuudessa yritystoimintaan ja investointeihin.  

Henkilöstöresurssit ovat kaikissa rikosoikeudellista vastuuta toteuttavissa viranomaisissa olleet viime vuosina äärirajoilla. Poliisi, syyttäjänvirasto, tuomioistuin ja rikosseuraamuslaitos muodostavat ketjun, jossa vain yhdelle toimijalle annetut lisäresurssit voivat aiheuttaa pullonkaulan seuraaviin ja täten heikentää kansalaisten oikeusturvaa. Syyttäjiä on Suomessa n. 390 ja hoidettavia asioita oli vuonna 2020 noin 91 000 ja rästissä olevien asioiden määrä vain kasvaa. Jotta pääsisimme edes eurooppalaiselle keskitasolle, meidän tulisi saada pidemmällä aikavälillä syyttäjien määrä nostettua n. 600:aan.  

Rikosvastuun toteutumisen, oikeusjärjestelmämme uskottavuuden ja kansalaisten oikeusturvan kannalta tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava. Koronakriisin myötä tilanne on vain pahentunut ja siten oikeudenhoidon riittävän resurssitason turvaaminen on erittäin tärkeää. Rikosvastuun toteutuminen edellyttää priorisointien sijaan riittäviä resursseja.