Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Pääradan liikenteen Helsingin ja Tampereen välillä on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa.
Kyseessä oleva yhteysväli on yksi Suomen merkittävimmistä kasvukäytävistä ja sen vaikutus-alueella asuu kolmasosa suomalaisista sekä sijaitsee 40 % valtakunnan työpaikoista. Raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN-T-ydinverkkoon. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän kasvukäytävän kapasiteetin riittävyydestä sekä yhteysvälin häiriöttömyydestä tulee pitää huolta.
Pasila—Riihimäki rataosuus on nykyisellään Keravalle saakka neliraiteinen ja siitä eteenpäin pääosin kaksiraiteinen. Neliraiteisen osuuden kaksi itäisintä raidetta muodostavat pääradasta melko erillään toimivan kaupunkiradan, joten Helsingin ja Riihimäen välisen liikenteen käytössä on tälläkin välillä kaksi raidetta.
Meneillään olevaan Pasila—Riihimäki rataosan liikenteellisen välityskyvyn parantamishankkeen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy muun muassa liikennepaikkojen parantamista sekä Kyrölän ja Purolan välinen lisäraide.
Pasila—Riihimäki parantamishankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan varsinaiset lisäraideosuudet siten, että Keravan ja Jokelan välille muodostuu yhtenäinen noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen osuus. Toiseen vaiheeseen sisältyy kahden lisäraiteen rakentaminen väleille Kytömaa—Ainola ja Purola—Jokela sekä yhden lisäraiteen rakentaminen Kytömaan kohdalle pääradalta Lahden oikoradalle. Lisäksi Ainolassa ja Nuppulinnassa uusitaan laitureita ja asema-alueiden kulkuyhteyksiä. Pasila—Riihimäki rataosan parantamishankkeen toisen vaiheen kustannusarvio on noin 200 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennustyöt on mahdollista toteuttaa noin kolmessa vuodessa.
Välityskyvyn lisääminen parantaa radan toimintavarmuutta ja mahdollistaa lähi- ja kaukoliikenteen junamäärän lisäämisen. Hankkeen myötä muodostuva noin 20 kilometrin pituinen neliraiteinen rataosuus välille Kerava—Jokela mahdollistaa liikennerakenteen, jossa on aikataulun mukainen ohitus kaukojunien ja lähijunien välillä. Ohitusta hyödyntämällä lähiliikenteen määrää Helsingin ja Riihimäen välillä voidaan nostaa neljään tunnittaiseen junapariin, kun nykyään lähiliikenteen perustarjonta on kaksi tunnittaista junaparia. Tavaraliikentelle pystytään tarjoamaan paremmin asiakkaita palvelevia aikatauluja ja lisäämään junamääriä tarvittaessa lyhyellä varoitusajalla. Liikennöinti voidaan järjestää myös mahdollisimman energiatehokkaasti liikenteen muuttuessa sujuvammaksi.
Pasila—Riihimäki rataosan välityskyvyn parantamishankkeen toinen vaihe tuleekin aloittaa mahdollisimman pikaisesti. Hankkeella on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia rakennusalalle.
Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,