Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 182/2006 vp - Pertti Hemmilä /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Viime vuosien aikana on havaittu useita vakavia vikoja rataverkon kunnossa. Viat ovat aiheuttaneet onnettomuuksia, joista on onneksi selvitty vain kalustovaurioilla ja liikenteen keskeytyksillä ilman henkilövahinkoja. Viat ovat myös aiheuttaneet paljon viivästyksiä junaliikenteessä. Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaisesti huolestuttavan suuri osa Suomen rataverkostosta on hälyttävän huonossa kunnossa ja kaipaa pikaista kunnostusta ja uusimista liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Nykyisiin tiukkoihin kehyksiin sidottu radanpidon rahoitus ei riitä kunnolla edes ikääntyneen rataverkon kunnostuksiin. Talousarvioesityksessä perusradanpidon määrärahat pysyvät melko lailla samoina kuin viime vuonnakin ja erityisiin ratahankkeisiin varatut määrärahat sen sijaan supistuvat 13 miljoonalla eurolla.
Suomalaisen elinkeinoelämän toiminta pitkien etäisyyksien maassa edellyttää toimivaa rataverkkoa sekä tavara- että henkilöliikenteen hoitamiseksi. Nykyisellään sekä rataverkon kunnostaminen että rataverkon linjausten uudistaminen eivät määrärahojen puutteessa tapahdu sellaisella nopeudella, että tehdyillä toimenpiteillä olisi todellista vaikutusta. Suurten investointien ja korjausten sijasta tehdään pieniä parannuksia siellä täällä — lukuun ottamatta Lahden oikoradan rakentamista. Ratahallintokeskus kamppailee jatkuvan rahoituspulan kanssa, ja kaikkia prioriteetiltaan tärkeimpiäkään kunnostushankkeita ei pystytä toteuttamaan.
Ratojen korvausinvestoinnit ovat laskeneet noin kahteen kolmannekseen viime vuosien tasosta eli noin 100 miljoonan euron tasolle. Korvausinvestointien tarve on tällä hetkellä noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaisella rahoituksella pystytään hoitamaan välttämättömimmät korjaukset, mutta rataverkon pitkäjänteinen kehittäminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi rantaradan Helsinki—Turku oikaisu loisi huomattavasti paremmat toiminta- ja kilpailuedellytykset VR:lle, parantaisi alueen yritysten mahdollisuuksia hyödyntää rautatieyhteyksiä sekä selkeästi kohentaisi matkustajien palvelutasoa. Mm. metsäteollisuus on ilmaissut huolensa rataverkon kunnon vaikutuksesta erityisesti puutavarakuljetuksiin, mutta myös lopputuotteiden kuljettamiseen. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten ja kannattavuuden ollessa Suomessa jo nyt veitsenterällä logistiikan ongelmat pahentavat tilannetta entisestään.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 31.40.21 lisäyksenä 5 000 000 euroa rataverkon parantamiseen.
Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2006