Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja niiden kampukset ovat rakentuneet eri vuosikymmenillä, jopa eri vuosisadoilla. Vapaan sivistystyön rahoituslakia uudistettiin vuonna 2010, jolloin mm. erilliset investointiavustukset korvattiin laskemalla myös kiinteistöjen poistot yksikköhinnan kustannuksiin. Kansanopistoille tärkeä uudistus kuitenkin vesittyi, kun se piti tehdä kustannusneutraalisti. Käytännössä laskennassa otetaan nyt huomioon vain neljäsosa todellisista kustannuksista.
Kansanopistot ovat vedonneet eduskuntaan valtionosuus- ja opintosetelimäärärahojensa palauttamiseksi vuoden 2011 tasolle: Kokonaismäärärahaan tulisi tehdä 5 miljoonan euron suuruinen korotus kansanopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Määrärahojen vähentyessä erityisen huolestuneita on oltava erityiskansanopistoissa opiskelevien moni- ja vaikeavammaisten tilanteesta.
Esimerkiksi Lehtimäen opistossa Alajärvellä opiskelee vuosittain noin 2 000 vammaista henkilöä, jotka tulevat opistoon eri puolilta Suomea, ja koska vammaisten opiskelijoiden tuen tarve on normaalia suurempi, on kustannusrakennetta mahdotonta sopeuttaa valtakunnallisen suuntauksen perusteella. Mikäli tärkeää ja laadukasta opetusta vaikea- ja monivammaisille henkilöille halutaan Lehtimäen opistossa tarjota jatkossakin, on Lehtimäen opiston talous turvattava valtion toimesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,