TALOUSARVIOALOITE 188/2004 vp

TAA 188/2004 vp - Antti Kaikkonen /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Tuusulan kirkonkylässä

Eduskunnalle

Tuusulan kunta on kantanut vastuuta pääkaupunkiseudulle suuntautuneen muuttoliikkeen vastaanottamisesta. Tuusulan kunnan ja lähialueiden nopeasti kasvaneen asukasmäärän takia monet Tuusulan liikennejärjestelyt ovat jääneet alimitoitetuiksi. Liikenneväylien liian pieni välityskyky on eritoten ongelma liikenteen solmukohdissa. Erittäin vaikea Keski-Uudenmaan liikenteen solmukohta sijaitsee Tuusulan kirkonkylässä, jossa risteävät tiet Keravalle (pt 11610), Tuusulan keskukseen (mt 145) ja Järvenpäähän (mt 145). Liittymä sijaitsee Tuusulan keskustan äärilaidalla, ja sitä kuormittavat suurelta osin naapurikuntien Järvenpään ja Keravan liikennevirrat.

Tuusulan kirkonkylän vilkkaimman risteyksen liikennemäärät ovat jo kauan edellyttäneet turvallisempaa ja tehokkaampaa ratkaisua. Liittymän liikennemäärät ovat viime vuosina vielä kasvaneet huomattavasti. Liikenteenlaskentaan perustuvassa arviossa liikennemääristä on todettu seuraavaa: vuorokauden aikana risteyksestä kääntyy Hyrylään 16 480—18 080, Järvenpäähän 11 043—15 550 ja Keravalle 7 130—7 249 ajoneuvoa. Liikennemäärät ylittävät pääosan koko Suomen päätieverkon liikennemääristä. Tällaisilla liikennemäärillä on muualla yleisellä tieverkolla tehty risteyksien turvallisuutta ja kapasiteettia parantavia toimia.

Varsinkin ruuhka-aikoina liikennemäärät nousevat huomattavasti yli risteyksen välityskyvyn. Tämän vuoksi onnettomuusriski kasvaa erittäin suureksi vasemmalle kääntyvien liikennevirtojen joutuessa käyttämään aivan liian lyhyitä välejä päävirrassa, ja liikenne ruuhkautuu pahasti. Onnettomuusriskin pienentämiseksi ja pitenevien ruuhkien hallituksi purkamiseksi risteykseen on saatava jokin liikenteen ohjaus- tai jakamisjärjestelmä.

Ratkaisuksi Tuusulan kirkonkylän liikenteenohjaukseen on mietitty myös liikenteen ohjaamista liikennevaloilla. Risteyksen liikennemäärät ovat kuitenkin niin suuria, ettei sen ohjaaminen liikennevaloilla ole kovin hyvä ratkaisu. Liikennevaloristeyksien on todettu olevan välityskyvyltään oleellisesti alhaisempia kuin kiertoliittymien, joten kyseisen solmukohdan purkaminen on ratkaistavissa parhaiten kiertoliittymän rakentamisella. Kiertoliittymän parantamat liikennejärjestelyt voitaisiin myös ottaa huomioon mahdollisen Tuusulan itäisen ohitustien jatketta suunniteltaessa. Hanke on seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI) kuntien yhteisesti sopimassa ykköskorissa itäisen ohikulkutien jatkeen osana, mutta tiepiirillä ei ole rahoitusta hankkeelle. Tuusulan kunta on omassa budjetissaan valmistautunut osallistumaan kyseisen hankkeen toteuttamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille  31.24.21 lisäyksenä 300 000 euroa kiertoliittymän rakentamiseksi teiden 145 ja 11610 sekä Tuusulan kadun Kirkkotien liittymään Tuusulan kirkonkylässä.

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2004

  • Antti Kaikkonen /kesk