Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen
haasteet
Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen
valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli,
että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia
vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon
organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään
kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100
Mbit/s toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä-
ja Pohjois-Suomi -työryhmä on todennut, että nopeiden
ja tehokkaiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi Itä-
ja Pohjois-Suomen kehityksen ja kaiken olemassa olevan potentiaalin hyödyntämisen
perusedellytys (TEM raportteja 2/2013). Tietoliikenneyhteyksien
kehittäminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi. Sillä mahdollistetaan
mm. sähköisten palveluiden kehittäminen
ja käyttöönotto. Panostus palautuu nopeasti
tuottoina ja kustannussäästöinä.
Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen
on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät
haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja
teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen
tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin.
Haasteita voidaan lyhyesti kuvata seuraavasti:
Tukirahojen loppuminen
Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa
laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiossa
26.6.2013 on todettu, että viestintävirasto on
myöntänyt tukea tähän mennessä 14,3 milj.
euron edestä. Kaikkiaan vireillä olevissa hankkeissa
valtion tuki on yli 85 milj. euroa. Koska valtion tukea on käytettävissä 63
milj. euroa, ovat tukirahat loppumassa lähiaikoina. Vastaava
tilanne on myös ELY-keskusten myöntämissä EU-tukea
saavissa hankkeissa. ELY-keskuksissa vireillä olevien hankkeiden
tuen määrä on 21,5 milj. euroa, kun myönnettävissä on
24,6 milj. euroa. Lisäksi on vireillä 10 hanketta,
joiden mahdollinen EU-tuki olisi enintään 12,5 milj.
euroa. Kaikkiaan EU-tuki saattaisi nousta 34 milj. eurooon.
Alueellisten hankkeiden toteuttamiseen on käytetty
varsinaisten investointien lisäksi merkittävästi
resursseja mm. tiedottamiseen ja markkinointitoimenpiteisiin sekä rahoitus-,
kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiin. Hankkeen keskeyttäminen
valtion rahoituksen puutteeseen johtaisi merkittävään
resurssien hukkaamiseen ja saattaisi eri alueiden ihmiset ja yritykset
eriarvoiseen asemaan.
Kireä aikataulu
Aikaisemmat esimerkit kupari- ja matkapuhelinverkkojen osalta
ovat osoittaneet, että valtakunnallisesti kattavien tietoliikenneverkkojen
rakentaminen on erittäin suuri ja jopa vuosikymmeniä kestävä hanke.
Nyt toteutettava seuraavan sukupolven laajakaistaverkkojen rakentaminen
ei poikkea tästä traditiosta, ja siksi se vaatii
pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Voidaankin
jo nyt varmuudella sanoa, että hankkeelle asetettuja tavoitteita ei
tulla saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä.
Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista
tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös
vuosien 2014—2015 jälkeen. Lisäksi on
varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa
asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa eivätkä esimerkiksi
22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin
kuntiin verrattuna.
Laajakaistahankkeet Pohjois- ja Itä-Suomessa
Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset
ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 milj. euroa.
Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen
alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita
162 milj. euron edestä eli hieman vajaat 50 % hankkeista
on menossa toteutukseen.
Toteuttajaa vailla olevia hankkeita on 164,5 milj. euron edestä.
Uusia kilpailutuksia on käynnistymässä lähes
kaikissa maakunnissa. Seuraavassa taulukossa ovat maakuntakohtaisten
hankeohjelmien mukaiset kustannukset vuoden 2009 hankeohjelmien
mukaan.
| Maakunta |
Hankeohjelmien mukaiset kustannukset v. 2009 |
Toteuttaja valittu
Hankkeiden kustannusarvio
|
Toteuttaja valittu
Haettavan valtion tai EU-tuen enimmäismäärä euroa
|
Vailla toteuttajaa olevat hankkeet, kustannusarvio euroa |
| Kainuu |
41 613 500 |
19 353 500 |
11 225 030 |
22 260 000 |
| Lappi |
82 605 262 |
40 713 817 |
22 621 467 |
41 891 445 |
| Pohjois-Pohjanmaa |
22 192 768 |
25 292 235 |
13 124 234 |
8 200 000 |
| Pohjois-Karjala |
54 834 350 |
27 881 975 |
13 558 509 |
26 952 375 |
| Pohjois-Savo |
53 496 870 |
43 007 342 |
18 341 988 |
10 489 528 |
| Etelä-Savo |
57 169 780 |
5 424 996 |
2 164 647 |
51 744 784 |
| Keski-Pohjanmaa |
2 934 040 |
0 |
0 |
2 934 040 |
| Yhteensä |
314 846 570 |
161 673 865 |
81 035 874 |
164 472 172 |
Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen
Valtion vuoden 2014 talousarviossa tulee turvata rahoitus kaikille
vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytyille hankkeille,
jotka rakennetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Näin
kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden
suunnittelua ja toteutusta.
Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen
kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden
2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen
jatkamisesta vuoden 2020 loppuun saakka, kuten Eurooppa 2020 -ohjelman
ja digitaaliagendan velvoitteiden mukaisesti.
Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat
jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa
riippumatta rahoittavasta viranomaisesta.
Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille
Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia (mm.
Lapissa Enontekiö, Inari ja Savukoski sekä monet
Etelä-Savon kunnat), tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut
rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla
alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät
mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla.
Näille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion
ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi.Kuntien
heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki
kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla,
jotka ovat kohtuuttomat.
Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen
Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on
vähäinen asiakasmäärä,
ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen
on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa
tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Siksi
vapaa-ajan asutukset tulisi sisällyttää 100
Mbit/s -laajakaistahankkeeseen.
Kustannusarvio
| Maakunta |
Arvio vuoden 2015 loppuun mennessä tarvittavasta
tukirahoituksesta milj. euroa
|
Arvio vuosina 2015—2020 tarvittavasta
tukirahoituksesta milj. euroa
|
Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman
tukitasolla laskettu tuen tarve
milj. euroa
|
Arvioitu rahoitustarve yhteensä
milj. euroa
|
| Kainuu |
4,5 |
2,3 |
(2,3) |
6,8 |
| Lappi |
12,0 |
15,0 |
(8) |
27,0 |
| Pohjois-Pohjanmaa |
5,2 |
6,0 |
|
11,2 |
| Pohjois-Karjala |
4,0 |
8,0 |
(8) |
12,0 |
| Pohjois-Savo |
15,4 |
4,3 |
|
19,7 |
| Etelä-Savo |
4,0 |
20,0 |
(12) |
24,0 |
| Keski-Pohjanmaa |
5,0 |
3,0 |
|
8,0 |
| Yhteensä |
50,1 |
58,6 |
(30,3) |
108,7 |
Erillisratkaisuja vaativien alueiden kustannukset on laskettu
vuosien 2015—2020 varauksiin.
Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven, Pyhännän,
Siikalatvan ja Haapajärven hankkeet toteutuvat hankeohjelman
suunnitelmia suurempina. Vuoden 2015—2020 Pohjois-Pohjanmaan
arvio sisältää kuntia, joita ei ole mainittu
alkuperäisessä hankeohjelmassa.
Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen
2015 mennessä karkeasti arvioituna 50 milj. euroa ja vuoden
2015 jälkeen 59 milj. euroa, yhteensä 109 milj.
euroa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut.
Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella
mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan
omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien
tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää.