TALOUSARVIOALOITE 194/2013
vp
TAA 194/2013
vp - Johannes Koskinen /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen maakunnan
kehittämisrahan lisäämiseen
Eduskunnalle
Vuoden 2014 talousarvioesityksessä sitomaton maakunnan
kehittämisraha aiotaan leikata murto-osaan aiemmasta tasosta.
Jos näin käy, alueellinen kehittämistoiminta
uhkaa halvaantua.
Vapaa maakunnan kehittämisraha (MKR) on pienuudestaan
huolimatta ollut tehokas ja joillakin alueilla samalla ainoa maakuntien
kehittämisväline. MKR ei ole elinkeinollista tukea,
vaan rahoitusta, jolla kyetään saamaan aikaan
alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä juuri
niitä muutoksia, joita hallitusohjelmassakin tavoitellaan.
Rakennerahastovarojen käyttö on muuttunut entistä rajatummaksi
ja muotomääräyksiltään jäykemmäksi.
MKR on maakuntaohjelman edellytyksiä luovan toteuttamisen
ja alueiden omaehtoisen kehittämisen joustava ja ketterä väline. Sitä on
pystytty käyttämään kannustavasti
maakuntaohjelman mukaisiin toimiin, kuten innovaatiojärjestelmän
vahvistamiseen, uusien avausten pilotointiin ja tuoreiden aihepiirien
esiselvityshankkeisiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä.
MKR-hankkeet ovat vahvistaneet alueiden innovaatiopotentiaalia ja edesauttaneet
laajojen, koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttävien
hankekokonaisuuksien syntymistä.
MKR-hankkeilla on kehitetty lukuisia alueellisesti tärkeitä teemoja,
kuten osaamisen eri lohkoja, koulutusyhteistyötä ja
koulutusväyliä. Samoin hyvinvointi-, aktivointi-
ja koordinointihankkeet ovat olleet monessa maakunnassa merkittäviä resursoinnin
kohteita.
Sitomattomalla MKR:lla toteutetut hankkeet edistävät
aidosti kunkin maakunnan omista lähtökohdista
nousevia kehittämisideoita ja -tarpeita. Vuoden 2014 budjetissa
on uusille INKA-hankkeille siirretty iso osa MKR:sta ja näin
ollen sitomatonta rahaa jäisi käytettäväksi
vain n. 5,5 milj. euroa. Sitomatonkin MKR on tarkoitettu kaupunkiseutujen
ja saariston kehittämiseen. Yksi vuoden 2010 alussa toteutetun
aluehallintouudistuksen keskeisistä tavoitteista oli lisätä kuntapohjaisten
maakuntien liittojen roolia alueiden kehittämisessä.
Ohjelmiin sitomaton MKR on erittäin tehokas omaehtoisen
kehittämisen väline.
Kunnat ja muut toimijat panostavat huomattavasti alueiden kehittämiseen.
Pienellä siemenrahoituksella MKR:lla on saatu liikkeelle
mittaluokaltaan huomattavia asioita. MKR:n säilyminen merkittävänä kehittämisvälineenä
on
oleellista. Sen poistaminen tai supistaminen repisi maakuntien kehittämisrahoitukseen
korvaamattoman ja eurosummaansa nähden moninkertaisesti
suuremman vaikutusaukon. MKR:n avulla on esimerkiksi Kanta-Hämeessä perustettu
Vanajavesikeskus, joka tähtää alueen
järvien ja jokien tilan parantamiseen ja koko alueen vetovoimaisuuden
vahvistamiseen. Pirkanmaalla MKR:n avulla on tehty BioMeditechin
perustamisselvitys, jonka jatko rahoitettiin EAKR:n kautta, ja nyt TEKES
on jo tukenut yli 10 miljoonalla eurolla sisällön
kehittämistä. Samoin MKR:n avulla Varsinais-Suomessa
alueen Itämeri-roolia ja -näkyvyyttä on
vahvistettu sekä alueen Itämeri-toimijoiden yhteistyötä on
lisätty. Vastaavia maakunnan kehittämisrahoilla
käynnistettyjä tuloksellisia hankkeita löytyy
kaikista maakunnista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon
momentille 32.50.43 lisäyksenä 5 000 000
euroa maakunnan kehittämisrahaan.
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta
2013
- Johannes Koskinen /sd
- James Hirvisaari /ps
- Mirja Vehkaperä /kesk
- Antti Rantakangas /kesk
- Esko Kiviranta /kesk
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Timo V. Korhonen /kesk
- Sirkka-Liisa Anttila /kesk
- Johanna Ojala-Niemelä /sd