Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansallispuistoissamme on suuri korjausvelka. Viime vuosina on perustettu uusia kansallispuistoja ja samaan aikaan näiden reittien rakentamiseen ja vanhojen kunnostamiseen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Kansallispuistojen reitistöt, autiotuvat ja nuotiopaikat ovat monin paikoin päässeet niin huonoon kuntoon, että niiden purkaminen on jo aloitettu. Uudet kansallispuistot kasvattavat kävijämääriään, ja ilman riittävää reititystä ja opastusta luonto kuluu ja köyhtyy.
Metsähallituksen luontopalveluiden vastuulle on siirtynyt myös erityisesti rannikolla ja saaristossa sijaitsevia historiallisia kohteita, joiden kunnostus on kallista. Joissakin kohteissa on myös tarvetta purkutyölle, jotta arvokkaat luontokohteet eivät vaarantuisi. Tällainen on esimerkiksi Jussarön saari.
Korjausvelka kansallispuistojen suhteen on kasvanut vuosi vuodelta. Sekä retkeilyrakenteet että historiakohteet tarvitsevat resursseja, jotta verkosto voidaan pitää kunnossa.
Eduskunta on säännönmukaisesti lisännyt rahoitusta Metsähallitukselle. Jatkossakin on varattava riittävät määrärahat kansallispuistojen palvelu- ja opasvarustukseen. Metsähallituksen korjausvelkarahan osalta on tärkeää huolehtia myös aiemmin perustettujen kansallispuistojen reitistöjen kunnostamisesta sekä rakentamisesta. Lisäksi erikseen pitäisi kohdistaa resursseja kiinteistöjen purkuun ja kunnostukseen. Yhtenä esimerkkinä on Sipoonkorven kansallispuisto, jonka kehittäminen on edennyt melko hitaasti voimakkaasti kasvaneista kävijämääristä huolimatta.
Metsähallituksen Luontopalveluiden eteläisimmillä kohteilla sijaitsee kymmenen kansallispuistoa. Alueen kansallispuistoihin kohdistui viime vuonna yli 800 000 käyntiä, mikä vastaa 27 prosenttia koko maan kansallispuistojen käyntimääristä. Kansallispuistojen merkitys aluetaloudelle on suuri. Alueen tunnettuus, vetovoima ja arvostus kasvavat. Parhaimmillaan kansallispuisto on vetovoimatekijä, joka tuo matkailijoita ympäri maailmaa ihastelemaan suomalaista luontoa. Suomi valittiin juuri maailman parhaaksi luontomatkailukohteeksi eikä vähiten kansallispuistojemme vuoksi.
Kansallispuistolla on myös merkitystä luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Jotta kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla voitaisiin huolehtia sekä luonnon monimuotoisuudesta että kasvavasta virkistys- ja matkailukäytöstä, on reittien ja opasteiden oltava kunnossa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,