Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 20/2008 vp - Outi Alanko-Kahiluoto /vihr ym.
Tarkistettu versio 2.0
Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi lisääntyy hälyttävää vauhtia. Samaan aikaan hoitojonot ovat pitkiä ja pitenevät entisestään. Vaikeus saada psyykkistä hoitoa ajoissa aiheuttaa paitsi inhimillistä kärsimystä myös lisää hoitokustannuksia. Hoitotakuu ei lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kohdalla läheskään aina toteudu. Hoitojonoissa on myös suuria alueellisia eroja. Pisimpiä jonot ovat pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2006 pääkaupunkiseudulla HUS:n alueella lastenpsykiatriseen osastohoitoon oli jonossa 31 lasta, joista kuusi oli odottanut yli kuusi kuukautta. Erityisesti psykoterapian osalta jonotusajat ovat pitkiä (yli 3 kk) psykoterapeuttipulan takia.
Lasten ja nuorten psyykkisen hoidon saatavuuden parantaminen edellyttää puuttumista vaikeaan psykoterapeuttipulaan. Tärkeää olisi toteuttaa opetusministeriön työryhmän laatima suunnitelma psykoterapeuttikoulutuksen toteuttamisesta korkeakouluissa (OPM selvityksiä 2003:6). Tämän suunnitelman toteuttamista ovat kiirehtineet sosiaali- ja terveysministeriö ja kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa valvova Terveydenhuollon oikeusturvakeskus sekä syksyllä 2006 järjestetty psykoterapia-alan konsensuskokous yhteisessä johtopäätöslausumassaan. Myös edellisen hallituksen opetusministeri on vastauksessaan eduskunnalle todennut, että mielenterveyden ongelmat ovat niin mittavia, että korkeakouluissa tapahtuvan psykoterapeuttikoulutuksen aloittaminen on olennaista ja ajankohtaista (KK 339/2006 vp).
Vuonna 2002 koko maassa oli 3 155 psykoterapeuttia, heistä merkittävä osa julkisen terveydenhuollon piirissä. Hoitojonojen purkamiseksi ja riittävän psykoterapeuttisen hoidon turvaamiseksi tulisi tavoitteeksi ottaa 1 800 uuden psykoterapeutin kouluttaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää 200 psykoterapeutin kouluttamista vuosittain, kuten opetusministeriön työryhmä on esittänyt.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille 29.50.01 lisäyksenä 950 200 euroa korkeakouluissa tapahtuvan psykoterapeuttikoulutuksen käynnistämiseen opetusministeriön työryhmän esityksen mukaisesti.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008