Suomi on suhteellisesti maailman suurin sisävesimaa ja Euroopan suurimpia saaristomaita saarten määrällä mitattuna. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria on lähes 20 000. Yli hehtaarin kokoisia järviä on n. 76 000.  

Siksi Suomessa on ollut meren rannikon ja vesistöt kattava saaristojärjestelmä vuodesta 1948 alkaen. Saaristojärjestelmän toiminnasta on säädetty saaristolaissa (494/1981, 1138/1993) ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annetussa asetuksessa (387/1987, 1316/1993). Suomen itsenäisyyden juhlavuoden jälkeisenä vuonna 2018 tämä maan tunnetuimpia kansallismaisemia ja luonto- ja kulttuurikohteita sisältävien alueiden kehitystä edistävä järjestelmä täyttää 70 vuotta.  

Saaristoasiain neuvottelukunnan työssä korostuvat vuonna 2017 sinisen biotalouden, saaristo- ja vesistömatkailun, digitalisaation hyödyntämiseen tähtäävän tietotyön ja yrittäjyyden, koko- ja osa-aikaisen asumisen sekä liikenneyhteyksien kehittäminen kulttuuri-, luonto- ja maisema-arvot huomioiden ja niitä hyödyntäen. Neuvottelukunta tarvitsee riittävät resurssit lakisääteisten tehtäviensä suorittamista varten. Aiempina vuosina neuvottelukunnan käytössä ollut toimintamääräraha on ollut noin 250 000 euroa. EU:n perussopimuksen 174 artiklan mukaan EU kiinnittää erityistä huomiota vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten saaristoalueisiin.