Aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan ja tekee osaltaan Suomesta kansalaisyhteiskunnan. Suomessa on ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea. 

Rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita ja keskustelijoita, ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia, rauhankasvattajia sekä kansainvälisen ja lähialueyhteistyön toimijoita. Järjestöjä kuullaan muun muassa asiantuntijoina eri hallinnon aloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan sekä rauhankulttuuriin liittyvässä valmisteluissa. Väkivallattomuuden edistäminen, rasismin vastustaminen ja suvaitsevaisuus ovat aina olleet keskeinen osa rauhantyötä. 

Nykyinen turvallisuus- ja yhteiskunnallinen tilanne Euroopassa ja lähialueilla edellyttää aktiivista rauhantyötä ja myös elinvoimaisia rauhanjärjestöjä. Sodat, pakolaisuus ja rasismin nousu asettavat kansalaisjärjestöille uusia korkeita vaatimuksia. 

Rauhanjärjestöjä tarvitaan osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tekemään rauhankasvatustoimintaa kouluissa, tiedotustyötä, julkaisutoimintaa, tapahtumia sekä kansainvälistä ruohonjuuritason yhteistyötä. Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on säilytettävä. 

Rauhanjärjestöjen rahoitus on huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin muiden samantyyppisten järjestöjen. Rauhanjärjestöt tarvitsevat tällä hallituskaudella tasokorostuksen rauhanrahoihin, jotta ne voivat hoitaa ihan perussitoumuksiaan kuten maksaa toimitilavuokria ja palkkoja sekä tehdä luotettavaa asiantuntijatyötä ja julkaista.