Marttaliitto ry ja Marthaförbundet rf vastaavat huoleen pojista sekä isien ja poikien yhteisen ajan ja tekemisen vähyydestä Miesliesi-toiminnalla. Talousarvioaloitteen mukaisella määrärahalla voimme antaa yhdistysten 120-vuotisjuhlavuonna lahjan suomalaisille kodeille. Valtakunnallisessa toiminnassa vahvistetaan alakouluikäisten poikien ja heidän isiensäkin arjen taitoja sekä arjen hallintaa. Tämä kantaa myös poikien aikuisuuteen ja omaan kotiin. 

Huoli pojista ja heidän tulevaisuudestaan

Useat tutkimukset toistavat huolta pojista. Viidennes suomalaista nuorista miehistä on syrjäytynyt.OECD:n Education at a Glance 2016 Kymmenessä vuodessa koulutuksen ulkopuolella, työttömänä tai työvoiman ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on kasvanut 9 prosenttia. 

Poikien hyvinvointia heikentää myös ylipaino, 15—24-vuotiaista jo lähes kolmannes on ylipainoisiaKouluterveyskysely 2014. Yli 60 % ylipainoisista on ylipainoisia myös aikuisinaWHO, mikä puolestaan altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja 2-tyypin diabetekselle. Pojat itse nostavat kysyttäessä huolenaiheikseen kavereiden puutteen, yksinäisyyden ja ongelmat kotona. 

Suomella ei ole varaa synnyttää väliinputoajien sukupolvea — koko väestön tuleva hyvinvointi riippuu nuorten pärjäämisestä. Ruokakasvatuksella ja tekemällä oppimisella on suuri merkitys ennaltaehkäisevässä työssä. 

Isät ja yhteinen aika

Lapset ja nuoret viettävät enemmän yhteistä aikaa äidin kuin isän kanssa. Esimerkiksi läksyt ja kotityöt hoidetaan useammin äidin kuin isän kanssa. Nuoret myös keskustelevat itselleen tärkeistä asioista useammin äitinsä kanssaNuoret luupin alla 2016. Isät jäävät perheissä usein arjen tärkeiden asioiden ulkopuolelle. 

Miesten osuus kotitöiden tekemisestä on lisääntynyt, mutta edelleen naiset tekevät kotitöitä miehiä enemmän. Myös nuoret tytöt tekevät saman ikäisiä poikia enemmän kotitöitäTilastokeskus /ajankäyttötutkimus 2010 ja heiltä myös edellytetään niiden tekemistä poikia useamminNordean lapsiperhekysely 2017. 

Läsnä oleva ja osallistuva isä on lapsen etu. Yhdessäolo tuottaa iloa molemmille. Yhdessä tekeminen vahvistaa pojan itsetuntoa, ja isän tai muun miespuolisen läheisen läsnäolo on tärkeää tunne-elämän ja käyttäytymisen kehityksessä. Yhdessä vietetty aika edistää terveyttä ja ehkäisee sekä lapsen että aikuisen mielenterveysongelmia. Perheenjäsenten välinen yhteys säilyy ja kantaa myöhemmässäkin elämässä. 

Suomalaiset perheet eivät syö yhdessä

Suomen 100-vuotisjuhlavuotta 2017 on juhlittu syömällä yhdessä. Suomalaiset perheet syövät yhdessä vähiten kaikista Euroopan maista. Yläkoululaisista 60 % ei syö yhtä aikaa perheensä kanssaKouluterveyskysely 2015 . Yhteisillä aterioilla on kuitenkin suuri merkitys perhesuhteisiin, vuorovaikutukseen ja luottamukseen. Kouluterveyskyselyjen aineistoista on huomattu, että lapsilla, joiden perheissä säännölliset ateriat ovat harvinaisia, ilmenee muita enemmän riskikäyttäytymistä ja psyykkisiä ongelmia, kuten käyttäytymishäiriöitä. Niillä nuorilla, joiden perheissä ei syödä yhdessä, on myös lähes kaksikertainen tupakoinnin ja nuuskaamisen, alkoholin käytön, humalajuomisen ja huumekokeilun riski. Yhteiset ruokahetket puolestaan lisäävät terveellisiä ruokatottumuksia. 

Martat vahvistamaan isien ja poikien yhteistä aikaa ja tekemistä

Martat kehittävät Miesliesi-toimintamallin, jossa saadut oppimisen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat halua ja kykyä osallistua kodin arkeen. Isistä ja pojista kootaan ryhmiä, jotka kokoontuvat opettelemaan ruuanlaittoa ja muita arjen taitoja yhdessä ammattilaisten ja vapaaehtoisten marttojen kanssa. Toiminta vahvistaa vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja sekä kutsuu myös muut perheenjäsenet yhteiseen pöytään.