Uudenmaan vesistöt ja eliöstö ovat toimenpiteiden tarpeessa osana yleistä ympäristön tilan heikkenemistä ja biodiversiteettikriisiä. Erityisesti ihmisen jokiin rakentamat voimalat ja padot haittaavat kalojen kulkua ja niiden elinmahdollisuuksia Suomen vesistöissä, mikäli kalojen esteetöntä kulkua ei mahdollisteta patojen ohi. 

Kaikki Etelä-Suomen virtavedet on arvioitu uhanalaisiksi. Padoista vapaana virtaavien jokiosuuksien määrä on vain neljännes niiden kokonaispituudesta. Rehevöityminen, kiintoaineen lisääntyminen, lämpeneminen ja muutokset sateiden ja tulvien ajoituksissa aiheuttavat ongelmia jokien ekosysteemeille. 

Alueelliset ELY-keskukset, kunnat sekä vesiensuojeluyhdistykset vastaavat vesistöjen kunnostuksista paikallisella tasolla. Valtio voi rahoittaa näitä hankkeita avustusehtojen täyttyessä. 

Porvoonjoen Strömbergin kalatien korjaushankkeella olisi erittäin merkittävät positiiviset alueelliset vesistö- ja kalatalousvaikutukset, mutta siltä puuttuu välttämätön osa rahoituksesta hankkeen aloittamiseksi.  

Vantaanjoen vesistöön kuuluvan Keravanjoen Kirkonkylänkoskella kalan kulun mahdollistaminen olisi viimeisiä askelia koko joen kalateiden saattamisessa asianmukaiseen kuntoon. Myös tältä hankkeelta puuttuu osarahoitus. 

Valtion vuoden 2022 talousarvion määräraha 30.40.31 (Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen) on tarkoitettu kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden avulla.