Talousnobelisti James Heckman on todennut, että varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa sen 7—10-kertaisena takaisin. Myös OECD:n tulokset todistavat, että pitkäaikainen varhaiskasvatukseen osallistuminen näkyy selkeästi 15-vuotiaiden oppimistuloksissa. Varhaiskasvatuksen merkitys oppimiselle ja lapsen myöhemmälle kehitykselle on kiistaton. Lamavuosinakin Suomessa katsottiin olevan varaa säätää subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja päiväkotien ryhmäkokomitoituksista. Varhaiskasvatus on sekä taloudellisesti että sosiaalisen pääoman ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta kannattava investointi. 

Sosialidemokraatit tavoittelevat parlamentaarisesti toteutettua varhaiskasvatuksen kokonaisuudistusta: pitkän aikavälin suunnitelmalla uudistetaan päivähoidon henkilöstörakenne ja hoitajamitoitus sekä turvataan työvoiman saanti tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe saatiin toteutettua viime hallituskaudella, toinen vaihe on kuitenkin jäänyt nykyisen hallituksen rattaisiin pyörimään tyhjää. 

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisella asetetaan lapset eriarvoiseen asemaan riippuen vanhempien sosiaalisesta statuksesta, kuten siitä, ovatko vanhemmat töissä, työttömänä tai opiskelijoina. Lisäksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tarkoittaa sitä, että näitä osapäivälapsia saa olla 13 yhtä työntekijää kohden, mikä tarkoittaisi pahimmillaan 39 lapsen ryhmää.