Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 246/2006 vp - Jyri Häkämies /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Maatalousyrittäjien työkyky- ja jaksamisongelmat ovat tulleet esille useissa tutkimuksissa. Hallitusohjelmassa on todettu, että lomitusjärjestelmää kehitetään kiinnittäen huomiota viljelijöiden jaksamiseen. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Työterveyslaitoksen Työterveys ja maatalous Suomessa 2004 -tutkimuksessa todettiin, että maatalousyrittäjät kokivat terveydentilansa ja työkykynsä heikommiksi kuin muu työssäkäyvä väestö. Maatalousyrittäjistä lähes puolet piti työtään ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavana. Maatalousyrittäjien työkyky oli selvästi huonompi kuin muiden yrittäjien tai palkansaajien. Työryhmän käsityksen mukaan maatalousyrittäjien työkykyä voidaan ylläpitää ja edistää lomituspalvelujärjestelmää kehittämällä. Lomaoikeuden laajentamisella on myös mahdollisuus turvata maaseudun työllisyystilannetta tehokkaalla tavalla. Lomituspalveluissa on kysymys pysyvien työpaikkojen luomisesta, eräiden arvioiden mukaan syntyisi 150 uutta lomitustyöpaikkaa.
Turkiselinkeino on 1990-luvun lamakauden jälkeen vakiintunut nykyiseen tasoonsa ja toiminta tarhoissa perustuu pitkäaikaiseen ja huolelliseen suunnitteluun. Elinkeinolla on suuri sekä taloudellinen että työllistävä merkitys monille pienemmille kunnille. Tämän vuoksi on elintärkeää luoda edellytykset tarhaustoiminnan jatkumiselle myös pitkällä tähtäyksellä. Koska elinkeinonharjoittajien keski-ikä on viime vuosina noussut, olisi mitä tärkeintä saada nuorempi sukupolvi kiinnostumaan toiminnan jatkamisesta. Työn vastapainoksi tarvitaan mahdollisuus vapaa-aikaan. Karjatilan tavoin myös työt turkistarhassa sitovat yrittäjäänsä 365 päivää vuodessa. Siitä huolimatta turkistarhaajalla ei vieläkään ole lakisääteistä oikeutta vuosilomaan eikä oikeutta sijaisapuun. Vallitseva tilanne turkiselinkeinossa on tutkimusten mukaan sellainen, että lomituspalvelujärjestelmällä on ratkaiseva merkitys nuorten yrittäjien houkuttelemiseksi elinkeinon pariin. Painava peruste turkistarhaajia koskevan lomituspalvelujärjestelmän luomiselle on olemassa. Turkistarhaajien lomituspalvelujärjestelmän seurauksena koko maassa syntyisi arviolta noin 140 uutta lomittajatyöpaikkaa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, että maatalouden rakennemuutos ja ammatin luonteen muuttuminen tulee ottaa huomioon. Karjatilojen saamatta jäänyt lisälomapäivä ja turkistarhaajien lomituspalvelut järjestetään lisämäärärahalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 33.57.40 lisäyksenä 5 000 000 euroa maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalveluiden järjestämiseen.
Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2006