TALOUSARVIOALOITE 27/2013 vp

TAA 27/2013 vp - Thomas Blomqvist /r ym.

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvontaan

Eduskunnalle

Suomessa maanviljelys- ja maatalousseurat antavat viljelijöille ja maaseutuyrittäjille neuvonta- ja suunnitteluapua. Maaseutuneuvontaa Suomessa antavat pääasiassa ruotsinkielinen maaseutuneuvontajärjestö Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF) ja vastaava suomenkielinen järjestö Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto.

Maaseuturahoitukseen osoitettavien määrärahojen tarkoituksena on turvata alueellisesti ja sisällöllisesti kattava korkealaatuinen neuvonta, joka luo osaltaan edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko maassa. Ruotsinkielinen neuvonta on tarpeellista vuoden 2014 talousarvioesitykseen sisältyvän kirjauksen toteuttamiseksi. Kirjauksen mukaan valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta. Maaseutuneuvonnalla halutaan parantaa maaseutuyrittäjien kilpailukykyä sekä tuotteiden ja toiminnan laatua ja kehittää ympäristöä ja maaseutua tekemällä mm. viljelysuunnitelmia ja monipuolistamalla maaseutuelinkeinoja käsittämään esim. energiantuotannon, maaseutumatkailun ja urakoinnin. Maaseutuyritykset tulevat yhä suuremmiksi, jolloin viljelijän aika ja osaaminen muodostuvat rajoittavaksi tekijäksi, minkä vuoksi tuen ja neuvonnan tarve kasvaa. Neuvontajärjestöjen valtionavun edelleen pienentäminen tuntuu tämän vuoksi perusteettomalta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion tuki valtakunnallista maaseutuneuvontaa harjoittaville yhdistyksille ja yhteisöille on pienentynyt jatkuvasti, mikä jopa vaikeuttaa yhdistysten ja yhteisöjen sopimusten mukaisten palkankorotusten maksamista. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksessä momentille 30.10.50 ehdotetaan 6 168 000 euroa maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, mikä on miljoona euroa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Maaseutuneuvontaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen kannalta tämä on kestämätöntä kehitystä varsinkin, kun otetaan huomioon maaseutuneuvontaan vuonna 2012 kohdistunut voimakas kolmen miljoonan euron leikkaus.

Aikana, jona maaseutuyrittäjät tekevät yhä enemmän paperitöitä tukihakemusten, lupien ja raportoinnin vuoksi, neuvonnalla on maaseutuyrittäjille mitä suurin merkitys, jotta he pystyisivät vastaamaan viranomaisten yhä kasvaviin vaatimuksiin. Tällöin on myös kohtuullista, että valtio tulee vastaan lisäämällä tällaisen neuvonnan rahoitusta sen vähentämisen asemesta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille  30.10.50 lisäyksenä 1 500 000 euroa maaseutuneuvonnan kehittämiseen ja turvaamiseen.