Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) on kaksikielinen
valtakunnallinen yhteistyöelin, joka edistää kylätoimintaa,
Leader-toimintaa ja muiden paikallisten kehittämisjärjestöjen
toimintaa. SYTY:n jäseniä ovat lähes
kaikki valtakunnalliset ja paikalliset maaseudun kehittämistä edistävät
järjestöt, 55 Leader-ryhmää,
19 alueellista kyläyhdistystä sekä kylä-
ja kaupunginosayhdistystä, yhteensä 129 jäsenjärjestöä.
Kylätoiminta on osoittanut vastuunsa maaseudun kehittämistyöstä satojen
kehittämishankkeiden ja vapaaehtoistyön kautta.
Kyläyhdistyksistä 2 800 voi toimia varsinaisina
kehittämisjärjestöinä, ja niiden
määrä kasvaa jatkuvasti. Kylätoiminta
vastaa maaseudun väestö- ja ammattirakennetta
ja pystyy vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Kehittämistoiminnan
volyymia kuvaa vuosittaisten hankkeiden useiden kymmenien miljoonien
euron arvo, johon julkisten varojen lisäksi sisältyy
huomattava osa yksityisiä varoja ja talkootyötä.
Kylien kehittämistoiminta kytkeytyy kuitenkin vahvasti
hankevaroihin. Lisäksi rahoitusrakenne on yksipuolinen
ja hankala.
Eduskunta on myöntänyt kylätoiminnalle
valtionapua 1 100 000 euroa vuonna 2011, ja vuoden
2012 talousarvioesityksessä valtionapu on 850 000
euroa. Valtionavun korottaminen on vahvistanut kylätoimintaa;
rekisteröityjä kyläyhdistyksiä on
2 810, voimassa olevia kyläsuunnitelmia 2 210
ja kylien hankerahoituksen kokonaisarvo on 38 miljoonaa euroa.
Suomen Kylätoiminta ry, joka on 4 200 kylän keskusjärjestö,
keskittää toimintansa paikallistasolla toteutettavien
valtakunnallisten verkostohankkeiden suunnitteluun. Alueellisina
toteuttajina ovat alueelliset kyläyhdistykset ja niiden verkostot.
Valtionosuuden lisäyksellä voitaisiin rahoittaa
maakunnallista kyläasiamiesjärjestelmää ja
vahvistaa kylätoiminnan järjestelmällistä toimintatapaa,
jonka tavoitteena on lähipalvelujen turvaaminen. Valtionapu
käytetään tiedon välittämiseen
lähipalvelujen järjestämistä koskevista
parhaista käytännöistä.
Toiminnalla luodaan uusia paikallisia palveluita paikallisia
voimavaroja hyödyntämällä. Näitä palveluita
tarvitaan kuntien määrän vähentyessä ja
etäisyyksien kasvaessa, erityisesti haja-asutusalueilla.
Kylien tarpeiden pohjalta syntyvien monipalvelupisteiden avulla
voidaan tarjota esim. seuraavia palvelutuotteita: asumisen infrastruktuuriratkaisut,
laajakaistaratkaisut ja tietotuvat, hajautettu kansalaisopistotoiminta,
kyläkirjasto, hoito- ja senioripalvelut, lääkekaappi, lähiruoka
ja ateriapalvelu, kotipalvelu, lasten ja nuorten iltapäivätoiminta
ja taidekasvatus sekä muut palvelutehtävät,
joista kunta ja kylä sopivat. Suomen Kylätoiminta
ry on jo kehittänyt tähän tarvittavat
menetelmät ja palvelutuotteet suurten verkostohankkeiden
kautta. Valtionavun korotus on edellytys tämän
toimijaverkoston turvaamiseksi.
Viidennessä maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa
2009—2013 on ehdotettu kylätoiminnan valtionapua
nostattavaksi asteittain seuraavasti:
"Kylätoiminnan valtionapua nostetaan 500 000
eurolla vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama
taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä ja
voidaan palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet."
(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 5/2009).
Valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa eduskunnalle:
"Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi" 2009—2020 todetaan seuraavaa
kylätoiminnan rahoittamisesta:
"Hallitus nostaa kuluvalla hallituskaudella valtionavun tasoa
ja korostaa, että kylien haasteiden kasvaessa pitkäjänteinen,
vaiheittainen valtionavun nostaminen on välttämätöntä."
(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 9/2009).
Uudessa hallitusohjelmassa on seuraava kirjaus kylätoiminnasta:
"Asukkaiden voimavarojen käyttöönottoa maaseudun
kehittämisessä tukee kylätoiminnan vahvistaminen."
Kylätoiminnan valtionavun kasvaessa yhä suurempi
osuus suunnataan alueelliseen toimintaan. Nykyisin 67,7 % menee
alueille ja 32,3 % valtakunnallisiin tukipalveluihin. Valtionavusta rahoitetaan
alueelliset kyläasiamiehet, kehitetään
järjestäytynyttä toimintaa ja järjestetään
lähipalveluiden turvaamiseksi kylien ja kuntien välisiä yhteistyö-
ja sopimusmekanismeja. Kasvava valtionapu lisää kylien
edellytyksiä osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
toteuttamiseen ja lähipalveluiden uudelleen järjestämiseen.
Näistä tavoitteista huolimatta vuoden 2012
talousarvioesityksessä kylätoiminnan valtionavuksi
esitetään 850 000 euroa. Tämä on
250 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2011.