Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtion talousarvioesityksessä 2022 Pelastusopistolle on asetettu alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Pelastusopiston koulutus ja TKI-toiminta on laadukasta ja vastaa tarvetta ja Pelastustoimen koulutusjärjestelmä vastaa turvallisuusympäristön haasteisiin.
Pelastusopisto on tärkeä arjen turvallisuuden tuottaja koulutuksen kautta. Pelastuslaitokset eri puolilta maata ovat ilmoittaneet, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 1 000 uutta pelastajaa nykyisen koulutustuotannon lisäksi. Budjettiesityksessä Pelastusopistolle ei ole osoitettu rahoitusta pelastajakoulutuksen lisäämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastajakoulutuksen lisäystarpeeseen ei ole mahdollisuutta vastata. Pelastusopisto joutuu todennäköisesti leikkaamaan nykyisiä aloituspaikkoja. Käytännössä tämä tarkoittaa pelastajapulan pahenemista ja henkilöstöpulan tuottamia seuraamuksia, pahimmillaan paloasemien sulkemista. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys erityisesti harva-alueilla, joilla välimatkat kasvaisivat entisestään ja arjen turvallisuus vaarantuisi konkreettisesti. Tämä uhkakuva ei koske pelkästään pelastajia, vaan myös hätäkeskuksia. Jos hätäkeskuksissa ei ole koulutettuja päivystäjiä, ei avuntarve välity sen enempää poliisille kuin muillekaan viranomaisille.
Aikaisempien leikkausten vuoksi Pelastusopisto on vähentänyt toimitilojaan minimiin. Kaikki ydintoimintoja tukevat toiminnot, jotka on mahdollista ulkoistaa, on jo ulkoistettu. ICT- ja toimitilakustannukset tulevat annettuina, ja niiden trendi on ollut kasvava. Käytännössä ainoa, johon on voitu vaikuttaa, ovat henkilöstökulut. Pelastusopiston historiassa saattaa olla tulossa ensimmäisen kerran yt-menettelyt, jotka eivät ole suinkaan samaa kokoluokkaa kuin poliisin esiin nostamat, mutta suhteutettuina Pelastusopiston henkilöstömäärään, ne ovat merkittävät. Niillä olisi selkeä vaikutus koulutustoiminnan määrään sekä laatuun.
Suuressa kokonaisuudessa Pelastusopiston tarpeet ovat pienet, mutta toiminnan kannalta aivan olennaiset. Jos rahoitusta ei saada tähän koulutustoimintaan, on sillä huomattavat vaikutukset.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,