Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 280/2004 vp - Anneli Kiljunen /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Odottavien ja pienten lasten äitien päihderiippuvuus on Suomessa oletettua yleisempää. Vuoden 2001 tietojen mukaan noin kuusi prosenttia odottavista äideistä oli riippuvaisia päihteistä. Alkoholin hinnanalennuksen myötä alkoholinkulutus on entisestään lisääntynyt. Myös päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt odottavien äitien keskuudessa.
Neuvolajärjestelmä ja päihdehuolto ovat keskeisessä asemassa päihdeäitien tunnistamisessa ja hoitoonohjauksessa. Raskaana olevan naisen hoitoon ohjautuminen perustuu hyvin pitkälle valistukseen ja vapaaehtoisuuteen. On kuitenkin naisia, jotka eivät halua vastaanottaa valistusta tai hoitoa, vaan jatkavat päihteiden jatkuvaa ja runsasta käyttöä raskaudesta huolimatta. Mutta mikä on lapsen oikeusturva, jos äiti käyttää runsaasti päihteitä ja on vaaraksi lapsen terveydelle ja kehitykselle? Tällä hetkellä lainsäädäntö ei turvaa syntymättömän lapsen oikeutta päihteettömyyteen. Kuitenkin yleisesti on tiedossa, että äidin runsas päihteiden käyttö raskauden aikana saattaa vaarantaa lapsen henkeä, kehitystä ja terveyttä.
Kuntien velvollisuutena on päihdehuoltolain perusteella huolehtia siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laadultaan kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Päihdehuollossa ehkäisevä toiminta, varhainen puuttuminen ja vapaaehtoisuus ovat keskeisiä toimintamalleja ja etsivällä työllä on suuri rooli. Päihdehuoltoa tulisi kehittää yhä selkeämmin ja suunnitelmallisemmin myös raskaana olevien äitien ja heidän syntymättömien lastensa tarpeiden mukaisesti. Lähtökohtana tulisi olla syntymättömän lapsen etu.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 33.32.30 lisäyksenä 5 000 000 euroa päihderiippuvaisten raskaana olevien naisten hoitoon.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2004