Kuluttajajärjestöjen asema on erittäin
tärkeä nykyisin, sillä kuluttajien toimintaympäristö muuttuu
jatkuvasti yhä haasteellisemmaksi puolueettoman tiedonsaannin
kannalta. Kuluttajille täytyy turvata riittävä tietopohja
ja kyky toimia muuttuvilla markkinoilla. Päämääränä on
aktiivinen, osaava ja vastuullinen kuluttaja, joka vaikuttaa yhteiskunnassa.
Talousarvioesityksessä 2008 kuluttajajärjestöjen
resursseja ollaan kuitenkin leikkaamassa 150 000 eurolla.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta antoi budjettikäsittelyn
yhteydessä syksyllä 2006 lausuman, jossa esitettiin
kuluttajajärjestöjen valtionavun korotusta 150 000
eurolla. Näin kävikin — määrärahat
nousivat 673 000 eurosta 823 000 euroon. Vuoden
2008 budjetista eteenpäin hallituksella on kuitenkin aikomus
laskea valtionapu jälleen 673 000 euroon. Samaan
aikaan Kuluttajaviraston ehdotus kuluttajajärjestöjen
valtiontueksi vuodelle 2008 oli 1 086 141 euroa.
Resurssien niukkuus heikentää kansalaisten oikeusturvaa
ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kuluttajajärjestöjen
tehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jatkossa
sitä, että toimintaa arvioidaan niin organisaation
kehittämistarpeiden kuin tarvittavien voimavarojenkin kannalta.
Kuluttajaliike tarvitsee valtion tukea niin, että kuluttajien
järjestötoiminnalla on riittävät
edellytykset toimia kansallisesti ja kansainvälisesti. Markkinoilla
esiintyvien epäkohtien poistaminen vaatii nopeasti ja vahvasti
reagoivaa kuluttajaa ja kuluttajaliikettä viranomaistoiminnan
rinnalle. Vapaaehtoinen kuluttajien järjestötoiminta
tarvitsee taloudellisesti riittävät edellytykset vastatakseen
tehokkaasti myös tulevaisuuden haasteisiin yhä laajemmassa
kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Suomen Kuluttajaliitto ry on kuluttajien etua valvova kansalaisjärjestö.
Liitto neuvoo ja palvelee kuluttajia oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa
sekä elintarvikkeita, ravitsemusta, terveyttä,
turvallisuutta ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä.
Liitto antaa myös kuluttajaneuvontaa ja neuvoo asumisasioissa.
Kuluttajaliitto korostaa eettisyyttä ja kestäviä valintoja
sekä edistää reilua kauppaa. Liitto julkaisee
neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Nappo-lehteä (entinen Kuluttajauutiset).
Suomen Kuluttajaliitto kokoaa kuluttaja-asemastaan
kiinnostuneet ihmiset toimimaan etujensa puolesta vapaan kansalaistoiminnan
keinoin. Liiton jäseniä ovat 66 paikallista kuluttajayhdistystä eri
puolilla Suomea. Jäseniksi ovat liittyneet myös
yksitoista valtakunnallista järjestöä ja
noin kolmesataa yksityishenkilöä, jotka ovat liittyneet
ns. suorajäseniksi.
Kaiken kaikkiaan liiton voimavarat suhteessa tehtävien
määrään ja vaativuuteen ovat
riittämättömät. Järjestöllä ei
ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia palkata riittävää määrää kokopäiväisiä asiantuntijoita.
Kuluttajan oikeutta, taloutta, elintarvikkeita ja ravitsemusta,
terveyttä, turvallisuutta, ympäristöä ja
eettisiä kysymyksiä koskevat asiat on jouduttu
hoitamaan osa-aikaisen ja osittain tilapäisen henkilöstön
turvin, osittain myös työllistämisvaroin.
Tiedotustoimintaan, Euroopan unionin ja kansainvälisten
asioiden hoitoon sekä järjestötoiminnan
tarpeisiin kaivattaisiin myös erityisosaamista.
Liiton valtionapu on jäänyt 1990-luvun puolivälin
tasolle aikaan, jolloin Suomi ei vielä ollut Euroopan unionin
jäsenmaa. Valtionapu on tällä hetkellä 479 000
euroa. Mikäli valtionapu olisi seurannut pelkästään
hintatason muutosta, nousun tulisi olla 20 % ja
avustuksen määrän 575 000 euroa.
Työvoimakustannukset ovat tänä aikana
nousseet tätäkin enemmän.
Suurin ongelma on se, että Kuluttajaliitto ei pysty
palkkaamaan riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä pysyviin
työsuhteisiin. Pois jäävien henkilöiden
tilalle ei ole voitu ottaa uusia. Monet elinkeinoelämän
käyttämät rahoituskanavat ovat Kuluttajaliitolta
poissuljetut. Kuluttajien toimintaympäristö sitä vastoin
muuttuu yhä haasteellisemmaksi tasa-arvoisen oikeusturvan
ja puolueettoman tiedonsaannin kannalta. Jotta suomalainen
kuluttajaliike pysyisi hengissä, tarvitaan merkittävää Kuluttajaliiton
toimintapohjan laajennusta.