Orpon hallitus on leikannut julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden resursseja, minkä lisäksi kasvaneet työttömyysturvamenot kuormittavat työllisyydenhoidosta vastaavien kuntien taloutta. Tämä johtaa siihen, ettei työttömiä työnhakijoita voida auttaa tarpeen mukaisesti ja että työllistämistoimenpiteet, kuten palkkatuettu työ, vähenevät. Elokuussa 2025 työttömien aktivointiaste oli 20,2 prosenttia, mikä on 7,7 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. Näin ollen Suomi liikkuu entistä kauemmaksi Pohjoismaisista työvoimapalveluista.  

Työllisyyspalveluiden puuttuminen lisää etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, mikä johtaa kasvavaan syrjäytymiseen ja talouden kasvupotentiaalin heikentymiseen. Aina työttömyyden kasvaessa julkisen vallan tulisi lisätä merkittävästi palkkatukityöllistämistä ja muita työllisyyspalveluita, jotta suhdannetyöttömyys ei pääse muuttumaan rakenteelliseksi. Nyt Suomessa on toimittu juuri päinvastoin, mikä osaltaan näkyy Euroopan heikoimpana työllisyyskehityksenä.  

Suomeen tarvitaan pitkäaikaistyöttömien työtakuu, jossa viime kädessä julkinen ja kolmas sektori tarjoavat palkkatuetun työpaikan kaikille 12 kuukautta työttömänä olleille. Tämä edellyttää merkittävää lisäystä etenkin palkkatuen käyttöön. Työtakuun toteuttamiseksi ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi kuntien resursseja julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämiseen tulee välittömästi lisätä.