Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano on kielilain (423/2003) 40 §:n perusteella erotettu muiden julkisten viranomaisten kielellisistä velvoitteista. Vankiloiden asiointikieli on suomi, mutta oikeusministeriön asetuksella voidaan perustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto joihinkin yksiköihin.  

Tällä hetkellä viidessä yksikössä tulisi olla ruotsinkielisiä ja kaksikielisia osastoja, mutta käytännössä tämä ei ole mahdollista resurssipulan vuoksi. Nykyisin ruotsinkielisiä vankeja on valtaosassa maan vankiloista. Tämä johtaa siihen, että vankiloissa on ruotsinkielisiä vankeja, jotka eivät saa äidinkielellään sitä tukea, jota he tarvitsevat yhteiskuntaan takaisinsopeutumiseksi, eivätkä myöskään päivittäistä ohjelmaa omalla äidinkielellään.  

Understödsföreningen för svenskspråkig missbrukarvård rf (USM) on viime vuosina tehnyt työtä sen varmistamiseksi, että myös ruotsinkieliset vangit saisivat tarvitsemansa tuen yhteiskuntaan palaamiseen. Ruotsinkielisiä kuntoutusohjelmia on vankiloissa tarjolla hyvin rajoitetusti.  

USM on ammattikorkeakoulututkinnon omaavien ohjaajien avulla tukenut ruotsinkielisiä vankeja, jotta heidän integroitumisensa takaisin yhteiskuntaan rangaistuksen suorittamisen jälkeen olisi mahdollista. Tukimuodot sisältävät muun muassa yksilöllistä ohjausta vangin tilanteen perusteella sekä elintapoihin ja terveyteen liittyviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tukea vankia päihteettömään ja rikoksettomaan tulevaisuuteen. Ohjaaja välittää tietoa myös yhteiskunnasta erilaisten koulutusten ja täydennyskoulutuksiin osallistumisen kautta.  

Viime vuosina on käynyt ilmeiseksi, että USM:n palveluiden tarve on kasvanut samalla kun ruotsinkielisten asiakkaiden määrä maan vankiloissa on lisääntynyt. Rahoitus on turvattava, jotta tämä tärkeä työ voi sekä jatkua että kehittyä. Tämän budjettialoitteen tavoitteena on varmistaa, että USM voi jatkaa ja kehittää tärkeää työtään ruotsinkielisten vankien tukemiseksi ja heidän yhteiskuntaan takaisinsopeutumisensa edistämiseksi.