Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituskauden aikana on panostettu hoitotyön vaikuttavuustyöhön ja hoitosuositusten valmistelun vahvistamiseen, mutta rahoituksen epävarmuus hidastaa merkittävien hoitosuositusten valmistelun etenemisen. Perusrahoitus on ollut laskeva vuoden 2024 jälkeen (330 000 euroa) ja jää kansallisiin tarpeisiin nähden liian alhaiseksi.
Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) vastaa kansallisten hoitosuositusten laatimisesta, jotka vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta. Suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja tukevat potilasturvallisuutta, kustannusvaikuttavuutta sekä hoitohenkilöstön osaamisen kehittämistä.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä Hotus-rahoitus on ehdotettu 742 000 euroon, mikä on 200 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2025 (942 000 euroa). Eduskunta lisäsi vuonna 2025 rahoitusta, joka mahdollisti ruotsin- ja englanninkielisten käännösmateriaalien tuottamisen, kustannusvaikuttavuustiedon integroinnin hoitosuosituksiin sekä uusien hoitosuositusten valmistelun käynnistämisen.
Hotuksella on parhaillaan työn alla 36 hoitosuositusta, jotka koskevat keskeisiä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hoitotyön aiheita, kuten normaalin synnytyksen hoitoa ja synnytyspelon hoitoa. Sote- ja terveydenpalveluiden tehostamiseksi on keskeistä myös kehittää hoitotyön käytäntöjä. On tärkeää turvata myös ruotsin- ja englanninkielisten käännösten tuottaminen, kustannusvaikuttavuustiedon integrointi ja uusien kansallisesti keskeisten hoitosuositusten valmistelu.
Edellä olevan perusteella ehdotan,