Svenska Finlands Folkting on yli poliittisten rajojen
toimiva ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin,
jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, joilla on
ruotsinkielistä toimintaa. Folktingetin tehtävänä on
tukea ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa, ruotsinkielistä kulttuuria
ja valvoa ja edistää ruotsinkielisen väestön
oikeuksia ja etuja. Folktinget toimii myös vaikuttamalla
asenteisiin, ja viime vuosina onkin toteutettu useita tapahtumia
suomenkielisen Suomen ymmärtämyksen lisäämiseksi
maan kaksikielisyyttä kohtaan.
Toimintaa ohjaa laki Svenska Finlands Folkting -nimisestä järjestöstä,
ja varoja myönnetään mm. valtion talousarviosta.
Vuonna 2011 järjestö sai 575 000 euroa valtion
määrärahoja.
Viime vuosina toiminta on kasvanut, ja Folktingetillä on
ollut keskeisenä tehtävänä maan kaksikielisyyden
valvominen eri uudistusten toteuttamisen yhteydessä. Vuoteen
2015 saakka jatkuva ajankohtainen kunta- ja palvelurakenneuudistus
lisää entisestään tehtäviä.
Folktinget osallistuu lainvalmistelutyöhön eri
työryhmiin, ja siltä pyydetään
ja se antaa lausuntoja viranomaisille.
Kieliturvatoiminta on keskeinen alue järjestön
toiminnassa. Kieliturvasihteeri sai vuonna 2010 noin 75 ilmoitusta
kielilain puutteellisesta soveltamisesta tai ruotsinkielisen palvelun
puutteista. Ilmoitusten määrä on lisääntynyt
merkittävästi kolmen viime vuoden aikana. Ilmoitukset koskevat
viranomaistoiminnan kaikkia sektoreita, esim. sosiaali- ja terveydenhuoltoa,
poliisitoimintaa, liikenneasioita, työ- ja talouselämän
kysymyksiä sekä ministeriöiden ja kuntien
yleisiä palveluita. Kieliturvasihteeri selvittää asiat,
ottaa yhteyttä kyseisiin viranomaisiin ja ehdottaa voimassa
olevan kielilainsäädännön linjan
mukaisia ratkaisuja. Kieliturvasihteeri tekee yhteistyötä oikeusministeriön
demokratia- ja kieliasioiden yksikön ja oikeusasiamiehen
kanslian kanssa. Tässä on syytä huomauttaa,
että Folktingetin tekemää hoitavat viranomaiset
useimmissa maissa, joissa on vastaava kielilainsäädäntö.
Foltinget teki vuonna 2010 aloitteen ns. Ahtisaaren työryhmästä,
jonka toimenpide-ehdotukset Suomen kaksikielisyyden turvaamisesta
ovat mukana hallitusohjelmassa. Hallitus on mm. sitoutunut laatimaan
pitkän aikavälin kansalliskielistrategian pääministeri
Jyrki Kataisen johdolla. Myös tässä työssä Folktinget
avustaa päätöksentekijöitä sillä asiantuntemuksella,
joka on saatavissa laajan yhteysverkoston avulla muissa sellaisissa
maissa, joissa on useita virallisia kieliä.
Suomen kaksikielisyys herättää suurta
huomiota Suomen rajojen ulkopuolella, ja Suomella on tarjottavana
monia parhaita käytäntöjä. Folktingetiä käytetään
yhä suuremmassa määrin asiantuntijana
ulkomaisten valtuuskuntien ja parlamenttiryhmien vieraillessa Suomessa.
Eduskunta ja ulkoasiainministeriö lähettävät
säännöllisesti yhteistoimintakyselyjä ja
haluavat Folktingetin pitävän esityksiä maan
kaksikielisyydestä ja omasta toiminnastaan.
Folktinget saa yhä enemmän kyselyjä toimivan
kaksikielisyyden suomalaisen mallin esittelemisestä eri
kansainvälisissä yhteyksissä. Se on esim.
esitellyt Ahtisaaren ryhmän toimenpide-ehdotuksia Euroopan
parlamentissa Strasbourgissa. Kansainvälisessä toiminnassaan
Folktinget tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin,
Euroopan neuvoston, ETYJ:n, Pohjoismaiden ministerineuvoston, Crisis
Management Initiativen, ulkoasiainministeriön ja Suomen
suurlähetystöjen kanssa. Folktinget on myös
jäsenenä eurooppalaisessa NPLD-verkostossa (Network
to Promote Linguistic Diversity), ja sillä on tällä hetkellä verkostossa
varapuheenjohtajan tehtävä. NPLD:n vasta käynnistynyt
ajatushautomo vertailee tällä hetkellä eri
maiden pitkän aikavälin kielistrategioita, mistä Suomen
hallitus voi saada konkreettista hyötyä laatiessaan
pitkän aikavälin kansalliskielistrategiaa.
Folktingetin ensisijaisena tehtävänä on
edistää ruotsin kielen asemaa Suomessa ja ruotsinkielisen
väestön oikeuksia. Koska toiminta on viime vuosina
kehittynyt Folktingetin yhä virallisemman roolin suuntaan
Suomen kieli- ja ulkopolitiikassa, mikä on johtanut kustannuspaineen kasvuun,
on perusteltua korottaa valtion määrärahaa
100 000 euroa.