Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) on kaksikielinen
valtakunnallinen yhteistyöelin, joka edistää kylätoimintaa,
Leader-toimintaa ja muiden paikallisten kehittämisjärjestöjen
toimintaa. SYTY:n jäseniä ovat lähes
kaikki valtakunnalliset ja paikalliset maaseudun kehittämistä edistävät
järjestöt: 55 Leader-ryhmää,
19 alueellista kyläyhdistystä sekä kylä-
ja kaupunginosayhdistystä, yhteensä 134 jäsenjärjestöä.
Kylätoiminta on osoittanut vastuunsa maaseudun kehittämistyöstä satojen
kehittämishankkeiden ja vapaaehtoistyön kautta.
Kyläyhdistyksistä 3 025 on rekisteröitynyt,
ja ne voivat toimia varsinaisina kehittämisjärjestöinä,
ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kylätoiminta
vastaa maaseudun väestö- ja ammattirakennetta
ja pystyy vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Yhteiskuntarakenteen
muutokset lisäävät kylätoiminnan
tarvetta. Maaseudun haasteita ei voida ratkaista ainoastaan julkisin
toimenpitein, ja onkin kasvava tarve saada myös kolmas
sektori mukaan hyvinvointityöhön. Myös
hallitusohjelmassa tuetaan julkisen ja kolmannen sektorin uusia
yhteistoimintamuotoja. Kuntauudistus johtaa suurempiin kuntiin,
mikä korostaa paikallisen toiminnan ja lähidemokratian
tarvetta, ja myös tässä kylätoiminnalla
on keskeinen merkitys. Kehittämistoiminnan volyymia kuvaa
vuosittaisten hankkeiden useiden kymmenien miljoonien eurojen arvo,
johon julkisten varojen lisäksi sisältyy huomattava
osuus yksityisiä varoja ja talkootyötä. Kylien
kehittämistoiminta kytkeytyy kuitenkin tiukasti hankevaroihin.
Lisäksi rahoitusrakenne on yksipuolinen ja hankala.
Eduskunnan ansiosta kylätoimintaan on myönnettyä valtionapua
1 100 000 euroa vuonna 2011, ja vuoden 2013 talousarviossa
105 000 euroa.
Suomen Kylätoiminta ry, joka on 4 200 kylän keskusjärjestö,
keskittää toimintansa paikallistasolla toteutettavien
valtakunnallisten verkostohankkeiden suunnitteluun. Alueellisina
toteuttajina ovat alueelliset kyläyhdistykset ja niiden verkostot.
Valtiontuen lisäyksellä voitaisiin rahoittaa maakunnallista
kyläasiamiesjärjestelmää ja
vahvistaa kylätoiminnan järjestelmällistä toimintatapaa,
jonka tavoitteena on lähipalvelujen turvaaminen. Valtionapu
käytetään tiedon välittämiseen
lähipalvelujen järjestämistä koskevista parhaista
käytännöistä.
Toiminnalla luodaan uusia paikallisia palveluja paikallisia
voimavaroja hyödyntämällä. Näitä palveluja
tarvitaan kuntien määrän vähentyessä ja
etäisyyksien kasvaessa, erityisesti haja-asutusalueilla.
Kyläläisten tarpeiden pohjalta syntyvien
monipalvelupisteiden avulla voidaan tarjota esim. seuraavia palvelutuotteita:
asumisen infrastruktuuriratkaisut, laajakaistaratkaisut ja tietotuvat,
hajautettu kansalaisopistotoiminta, kyläkirjasto, hoito-
ja senioripalvelut, lääkekaappi, lähiruoka
ja ateriapalvelu, kotipalvelu, lasten ja nuorten iltapäivätoiminta
ja taidekasvatus sekä muut palvelutehtävät,
joista kunta ja kylä sopivat. Suomen Kylätoiminta
ry on jo kehittänyt tähän tarvittavat
menetelmät ja palvelutuotteet suurten verkostohankkeiden
kautta. Valtionavun korotus on edellytys tämän
toimijaverkoston turvaamiselle.
Viidennessä maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa
2009—2013 on ehdotettu kylätoiminnan valtionapua
korotettavaksi asteittain seuraavasti:
Kylätoiminnan valtionapua nostetaan 500 000 eurolla
vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin
toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä ja
voidaan palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet. (Maaseutupolitiikan
yhteistyöryhmän julkaisu 5/2009, s. 37).
Valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa eduskunnalle:
"Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi" 2009—2020 todetaan seuraavaa
kylätoiminnan rahoittamisesta:
Hallitus nostaa kuluvalla hallituskaudella valtionavun tasoa
ja korostaa, että kylien haasteiden kasvaessa pitkäjänteinen,
vaiheittainen valtionavun nostaminen on välttämätöntä.
(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 9/2009,
s. 32).
Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on seuraava kirjaus
kylätoiminnasta:
Asukkaiden voimavarojen käyttöönottoa
maaseudun kehittämisessä tukee kylätoiminnan
vahvistaminen.
Kylätoiminnan valtionavun kasvaessa yhä suurempi
osuus suunnataan alueelliseen toimintaan. Nykyisin 67,2 % menee
alueille ja 32,8 % valtakunnallisiin tukipalveluihin.
Tarkoituksena on korottaa alueille menevää osuutta.
Valtionavusta rahoitetaan alueelliset kyläasiamiehet, kehitetään
järjestäytynyttä toimintaa ja järjestetään lähipalveluiden
turvaamiseksi kylien ja kuntien välisiä yhteistyö-
ja sopimusmekanismeja. Kasvava valtionapu lisää kylien
edellytyksiä osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen
toteuttamiseen ja lähipalveluiden uudelleenjärjestämiseen.
Näistä tavoitteista huolimatta vuoden 2014
talousarvioesityksessä kylätoiminnan valtionosuudeksi
esitetään 850 000 euroa eli huomattavaa vähennystä vuoden
2013 kylätoimintaan myönnettyyn valtionapuun verrattuna.
Tämä ei ole sopusoinnussa eduskunnan päättämien
linjausten kanssa, kun kylätoiminnan momentti siirrettiin maa-
ja metsätalousministeriöstä työ-
ja elinkeinoministeriöön.