Valtaosa mielenterveysongelmista hoidetaan nykyään perusterveydenhuollossa. Potilas saattaa päästä muodollisesti sisään hoitojärjestelmään, kun hänelle annetaan yksi lyhyt vastaanottoaika alle kuudessa kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että häntä hoidettaisiin. Hoitosuunnitelma puuttuu noin puolelta mielenterveyspotilaista. 

Lakisääteisen hoitosuunnitelman tekeminen auttaisi mielenterveyspotilasta pääsemään hoitojonoon ja myös hoidon piiriin. Sen puuttuessa ei synny rekisteröityjä ja kirjattuja hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita eikä myöskään hoitojonoja. 

Asianmukaiseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan mielenterveyspalveluissa kuuluu arvio lääketieteellisen, psykologisen ja sosiaalisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta. Lisäksi suunnitelman tulee vastata kuntoutujan henkilökohtaisia tarpeita ja tavoitteita. 

Kiireetöntä hoitoa koskevan hoitotakuulain avulla pyrittiin takaamaan kansalaisten yhdenvertainen hoitoon pääsy koko maassa kaikkien terveysongelmien ja sairauksien kohdalla. Nykyisellään hoitotakuu kohdistuu pääasiassa somaattisiin sairauksiin. Hoitotakuulaki ei ole pystynyt turvaamaan oikea aikaista, riittävää, asianmukaista ja hyvää hoitoa mielenterveyspotilaille. 

Mielenterveyspotilaiden hoidon ongelmaan on saatava ratkaisu. Monelta paikkakunnalta puuttuu kuntouttavia palveluja. Kuntoutusta voidaan kehittää Kelan kautta, jossa määrärahoja tulee lisätä.