4H on yksi Suomen suurimmista nuorisojärjestöistä. Järjestö toimii koko maassa ja sen painopiste on edelleen maaseudulla. Noin 2 600 4H-kerhossa opitaan mm. vuorovaikutustaitoja ja käytännön taitoja ja kerhot tarjoavat kehittävää harrastustoimintaa nimenomaan maaseudun lapsille ja nuorille. 

4H auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mielekästä tekemistä ja monipuolisen harrastuksen. Kolme askelta työelämään -toimintamalli vastaa juuri niihin tavoitteisiin, joita hallitusohjelmassa asetetaan syrjäytymisen ehkäisylle sekä nuorten työelämävalmiuksien ja yrittäjyyden edistämiselle. Toiminnan kautta nuoret saavat valmiudet aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja yrittäjyyteen. 

Koulutuksissa omaksutaan käytännön työtaitoja ja työelämän pelisääntöjä, joita hyödynnetään työelämässä 4H-yhdistyksen toimiessa työnantajana. Vuosittain 4H-yhdistykset työllistävät 8 000 nuorta työelämävalmennustoiminnassaan. Järjestön kehittämä Ajokortti työelämään -kurssi valmentaa nuoria ensimmäisiin työsuhteisiin ja asiakaspalvelutehtäviin. Kurssi toteutetaan yhteistyössä koulujen kanssa ja siihen on tähän mennessä osallistunut noin 35 000 nuorta eri puolilla Suomea. Nuori voi myös perustaa oman 4H-Yrityksen yhdistyksen ja henkilökohtaisen yritysohjaajan tuella. Omien yritysten perustaminen onkin ollut verrattain suosittua nuorten keskuudessa 

4H pystyy vähäisillä resursseillaan yhdistettynä suureen määrään vapaaehtoistyötä saamaan aikaiseksi kattavan toiminnan joka vastaa yhteiskunnan ajankohtaisiin haasteisiin. Nuorten työllistäminen ja yritteliäisyyteen kannustaminen on pitkällä aikavälillä erittäin kannattavaa.  

Nuorten työelämään kouluttaminen, työllistäminen, työpanoksen markkinointi ja työnantajavelvollisuuksien täyttäminen ei ole mahdollista ilman palkattuja toimihenkilöitä, 4H-yhdistysten toiminnanjohtajia. Tämä merkitsee mm. sitä, että 4H-yhdistysten työllistämien 8 000 nuoren määrä tulee romahtamaan, jos määrärahaa leikataan.  

Eduskunta on useiden vuosien ajan korottanut talousarvioesityksen 4H-nuorisotyöhön osoitettua määrärahaa sekä edellyttänyt, että hallitus ottaa huomioon eduskunnan tahtotilan seuraavan budjetin valmistelussa. Siitä huolimatta hallitus on päättänyt vuoden 2017 talousarvioesityksessään esittää määrärahojen leikkaamista 608 000 eurolla, eli 15,5 prosentilla.