TALOUSARVIOALOITE 33/2007 vp

TAA 33/2007 vp - Risto Autio /kesk 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen elokuvan tuotantotukeen

Eduskunnalle

Kulttuuriteollisuus on maailman kasvavimpia teollisuuden aloja. Teknologinen kehitys yhdistää viihteen ja taiteen kuluttajia globaalisti. Tietokonepelit ja muut virtuaaliset innovaatiot eivät ole kuitenkaan syrjäyttäneet elokuvaa, joka levittäytyy miljardeille katsojille, samalla työllistäen satojatuhansia ihmisiä ympäri maailman. Vaikka elokuva on globaali taidemuoto, parhaimmillaan se vaalii pienten maitten kieli- ja kulttuuriperimää, jopa olemassaoloa. Suomessa elokuvalla on aina ollut merkittävä asema kansallisen identiteetin luomisessa. Ketkään muut kuin suomalaiset eivät tee suomenkielistä, "kotimaista", elokuvaa.

Suomalainen elokuva ei synny ilman ulkopuolista taloudellista tukea. On paradoksaalista, että juuri elokuvan 100-vuotisjuhlavuotena ala uhkaa jäädä ilman Elokuvasäätiön tavoiteohjelman veikkausvoittovaroista kohdistettua erityistukea. Suomessa elokuvan tuotantotuki on pahasti jäljessä muuta pohjoismaista tasoa. Ruotsissa tehdään keskimäärin 25 pitkää näytelmäelokuvaa vuodessa, Tanskassa 22 ja Suomessa 12. Kotimaisen elokuvan tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,2 milj. euroa, muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 1,8—2,5 milj. euroa. Koko tuotannon ja levityksen vuosittainen tuki Suomessa on n. 13 milj. euroa, muissa pohjoismaissa puolestaan 30—35 milj. euroa.

Elokuvan julkinen tuki on harkinnanvaraista ja nimenomaan yksittäisten elokuvien tekemiseen tarkoitettua. Sen kohdentamiseen vaikuttavat laadulliset, sisällölliset ja ammattitaitoon liittyvät kriteerit. Elokuvan tekemiseen tarkoitettu tuki ei ole yksittäisten tuotantoyhtiöiden saamaa suoraa yritystukea.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon momentille  29.80.52 lisäyksenä 1 200 000 euroa Elokuvasäätiölle elokuvan tuotantoon ja levitykseen.