Yliopistojen perusrahoitusta leikataan 56,2 miljoonaa euroa. Perusrahoitus on suurimmilta osin henkilöstökuluja. Perusrahoituksella turvataan korkeakoulujen toimintaedellytykset ja pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Leikkaukset heikentävät opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuuksia tarjota laadukasta koulutusta ja tehdä tutkimusta. Seuraukset ovat vahingollisia suomalaiselle sivistykselle ja yhteiskunnalle.  

Tavoite koulutustason nostamiseksi 50 prosenttiin ikäluokasta vaikeutuu leikkausten myötä entisestään. Suomen takamatka verrokkimaihin kasvaa, sillä opiskelijamääriin suhteutettuna korkeakoulujen rahoitus on Suomessa jo nyt n. 20—30 % matalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa.  

Perusrahoituksen leikkaukset syövät myös T&K-rahoituksen vaikuttavuutta, sillä yliopistot toimivat kokonaisuutena: opetus perustuu tutkimukseen ja akateeminen henkilöstö sekä tutkii että opettaa. Kun samaan aikaan leikataan ja lisätään aloituspaikkoja, liudentuu resurssi luoda uutta ja innovoida siihen suunnatulla lisärahoituksella.