Pelastustoimessa vallitsee edelleen merkittävä rahoitusvaje, joka koskee myös hätäkeskusten toimintaa. Hätäkeskuspäivystäjien työtaakka on kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2017 päivystäjä vastasi keskimäärin 5 600 hätäpuheluun vuodessa, vuonna 2019 määrä oli jo tuhat puhelua enemmän. Hätäkeskuksissa toimitaan liian usein alle minimivahvuuden, eli vuorosta puuttuu merkittävä määrä työntekijöitä. Päivystäjät kertovat työntekijöiden irtisanoutumisista sekä vakavista ongelmista työssä jaksamisessa, työkäytännöissä ja johdon toiminnassa. Hätäkeskuslaitoksen johto on myöntänyt julkisuudessa, että työntekijäpula on riski kansalaisten avunsaannille.  

Työmäärän kohtuullistamiseksi hätäkeskuksiin tarvitaan noin 70—100 uutta työntekijää ympäri maan. Hallituksen talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2023 henkilöstön kasvattamista vain kahdenkymmenen henkilön verran. Myös alan koulutusta on lisättävä työntekijävajeen paikkaamiseksi. Hätäkeskustoiminnan vahvistaminen on myös osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantamista. 

Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseksi (HE 149/2022 vp). Hallituksen esityksellä muutetaan lain säännökset henkilötietojen käsittelystä vastaamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä selkeytettäisiin Hätäkeskuslaitoksen tehtäviä. Hätäkeskusammattilaiset ry on ilmaissut huolensa siitä, että hätäkeskuslaitoksen tilannekuvan ylläpitoon liittyvät tietosuojatulkinnat ovat hyvin tiukkoja ja häiritsevät merkittävästi Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamista. Toteutuessaan hallituksen esitys hankaloittaa hätäkeskusten toimintaa ja siten lisää osaltaan työvoiman tarvetta ja mahdollisesti myös työn kuormittavuutta.  

Aloite sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.