Kajaanin yliopistokeskuksen alasajoprosessin käynnistyttyä Kainuu
tarvitsee kipeästi Cemis-toiminnan rinnalle laajempaa yliopistotason
toimintaa. Kainuun yliopistollista tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoimintaa
voidaan vahvistaa mm. seuraavilla osaamisaloilla: kulttuuriyrittäjyys,
-matkailu ja -johtaminen, yrityshautomo- ja valmennustoiminta, perinne-
ja kulttuuritutkimus, liikuntamatkailu ja -teknologia, EU- ja Venäjä-osaaminen,
arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö, aluekehitys, aikuiskoulutus,
taiteen ja kulttuurin senioriakatemiatoiminta ja sähköinen sisällöntuotanto.
Kainuun kulttuurituotannon kehittämishankkeen ehdotukset
Kainuun maakunta tilasi vuonna 2008 Kainuun kulttuurituotannon
kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli tehdä esiselvitys
Kainuun taiteen ja kulttuurin sekä kulttuuriyrittäjyyden
ja -matkailun tilasta sekä konkretisoida Kainuun maakuntasuunnitelman
kulttuuriteollisuutta koskevaa visiota sekä valtakunnallisia
ja Itä-Suomea koskevia luovien alojen kehittämistä koskevia linjauksia.
Opetusministeriö antoi hankkeelle toimeksiannon selvittää kulttuurialan
EU- ja Venäjä-osaamista ja ns. Kajaani-prosessia
osana kulttuurituotannon kehittämishanketta. Kajaani-prosessi
on EU:n ja Venäjän sopima käsite keskinäiselle
kulttuuriyhteistyölle. Lähtökohtana olivat
suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa
vuonna 2006 ja Northern Dimension and Culture -konferenssissa Kajaanin
Kaukametsässä vuonna 2007 linjatut tavoitteet.
Kajaani-prosessi antoi Kajaanin kaupungille valtavan imagohyödyn
EU:n ja Venäjän kulttuuriyhteistyön kohtauspaikkana.
Kainuun maakunta -kuntayhtymälle ja opetusministeriölle
tehdyn selvitystyön keskeisiä asiakirjoja olivat
mm. dosentti Ilkka Huovion opetusministerille laatima Venäjän
ja Itä-Euroopan instituutin selvitys (Opetusministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:24)
sekä professori Jorma Rantasen opetusministeriölle
laatima Selvitysmiesraportti Kajaanin alueen korkeakoulujen tutkimus-,
koulutus- ja kehittämistyön rakenteellisesta ja
toiminnallisesta tehostamisesta (2008).
Kansainvälinen kulttuurialan kehittämiskeskus
Kainuun kulttuurituotannon kehittämishanke teki esityksen
Lapin yliopiston alaisen Kansainvälisen kulttuurialan kehittämiskeskuksen
perustamisesta Kajaanin yliopistokeskuksen yhteyteen. Hankkeessa
ehdotettiin yhteistoimintaa Kajaanin ammattikorkeakoulun, Helsingin
yliopiston ja muiden yliopistojen kanssa. Keskukseen esitettiin
koottavaksi ja hyödynnettäväksi kulttuurituotantoon,
-yrittäjyyteen ja -matkailuun liittyvää tutkimus-,
yrittäjyys-, liiketoiminta- ja markkinointiosaamista, kulttuurialan
Venäjä- ja EU-osaamista sekä arktisen
ja Barentsin alueen yliopistoyhteistyötä. Hyvin
keskeisenä pidettiin kulttuurinvaihtoa Suomen ja Venäjän
välillä.
Monet Kainuussa toimivat koulutusyksiköt, kulttuurilaitokset,
-yritykset, -järjestöt, -tapahtumat ja -hankkeet
sekä kulttuurintuottajat ja yksittäiset taiteilijat
ovat luoneet pitkäjänteisiä kansainvälisiä yhteyksiä,
joiden kokoaminen ja hyödyntäminen yhteistyössä tehostaisivat
kansainvälistämistavoitteita. Esimerkiksi Kajaanin
yliopistokeskuksella, Kajaanin ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuskonsortiossa
toimivalla Lapin yliopistolla, Kainuun Etu Oy:llä, Kainuun Yrittäjät
ry:llä, Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksella,
Kajaanin Runoviikolla, Elias Lönnrot -seuralla, Lönnrot-instituutilla,
Kuhmon Kamarimusiikilla, Juminkeolla ja lukuisilla muilla toimijoilla
on runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä,
jotka tulisi koordinoida.
Yhdistämällä osaamista, verkostoitumalla
ja muodostamalla suurempia hankekokonaisuuksia luodaan uusia kulttuurituotantoja
ja -tuotteita. Yritysten osaaminen lisääntyy ja
yrityksiä syntyy lisää. Työllisyysvaikutus
muodostuu tärkeäksi. Kansainvälinen kokemus
osoittaa, että luovaan elämystalouteen sekä kulttuurituotantoon
ja -teollisuuteen liittyvät alat ovat maailman nopeimmin
kehittyvien toimialojen joukossa. Tavoitteena on korkeatasoisen
taiteen ja kulttuurin tuotanto sekä kulttuuriyrittäjyyden
ja -matkailun kehittäminen yhteistyössä kulttuuritoimijoiden
ja yrittäjien kanssa.