Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Valtatien 8 vyöhyke länsirannikolla on Suomen vahvimpia vientiteollisuuden alueita. Valtatien 8 varrelle sijoittuu monipuolisesti erilaista teollisuutta. Valtatie 8 on otollinen ympäristö vientiteollisuuspainotteiseen tieinfrastruktuurin ja kuljetusjärjestelmän kehittämiseen, joka palvelee laajasti läntisen Suomen elinkeinoelämää. Valtatie 8 voi toimia suunnannäyttäjänä koko Suomen tieverkon kehittämiselle. Älyväyläkehitys on hyvin monitahoinen asia, joka vaatii digitaalisen ja fyysisen infran kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Lähtökohtana on länsirannikon vientiteollisuusvyöhykkeen tavaravirrat, joihin liittyy logistisia solmupisteitä, eri kuljetusmuotoja, kotimaan ja viennin kuljetuksia sekä logistiikkaoperaattoreita.
Logistiikassa kaikki lähtee datasta, jossa asiakastarpeet, kuljettamisen resurssit ja kuljetettavat tavarat yhdistetään mahdollisimman tehokkaasti. Tiedonhallinnan nostaminen keskeiseen rooliin mahdollistaa dynaamisen logistiikkaverkoston ja sen operoinnin suunnittelun, joka lähtee asiakastarpeista. Tiedonhallinnalla on suora yhteys päästöjen vähentämiseen, sillä 2/3 tavaraliikenteen päästövähennyspotentiaalista liittyy tietoon ja sen avulla tehokkuuden paranemiseen. Liikenteen ennakointi, päästöjen vähentäminen, liikenneturvallisuus ja liikenteen automaatio ovat keskeisiä älykkään tieinfran ja kuljetusten ratkaisuja.
Raskaan liikenteen käyttövoimien siirtyminen kohti sähköistämistä tuo älyväylien suunnitteluun yhden ohjaavan tekijän lisää. Suurten tietomäärien välitys sekä tiedon käsittely edellyttää kehitystyötä mm. älykkäässä tienvarsi-infrastruktuurissa ja tiedonsiirron tavoissa. Tavoitteena ei ole muodostaa vain testialustaa tutkimuskäyttöön, vaan kehittää elinkeinoelämän kuljetuksia sekä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tukeva toimintamallien ja teknologisten ratkaisujen kokonaisuus, joka parantaa elinkeinoelämän logistista kilpailukykyä ja toteuttaa vähäpäästöisyyden tavoitteita. Lopputuloksena on Suomen älykkäin ja vähäpäästöisin väylä vuonna 2032.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,