Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vuoden 2016 alusta uudistui Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmä. Yhteisöveroon perustuvasta järjestelmästä siirryttiin lakisääteiseen valtion avustukseen. Valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) 2 §:n mukaan rahoituksen määrää korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti.
Vuoden 2017 budjetissa ei indeksikorotusta kuitenkaan ole huomioitu. Hallitus toteaa momentin 29.01.52 selvitysosassa antavansa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015) muuttamisesta. Pidämme tätä vääränä ratkaisuna ja esitämme indeksikorotuksen tekemistä täysimääräisesti voimassa olevan lain mukaisesti.
Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen perusteena ovat hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät. Yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuu evankelis-luterilaiselle kirkolle nettokustannuksia yhteensä keskimäärin 146 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion avustusten nykytaso ei kata kaikkia lakisääteisten tehtävien kustannuksia, kuten ei aiemmin kattanut yhteisövero-osuuskaan.
Mikäli valtio arvostaa kirkon itsenäisyyttä, se korvaa lakisääteisistä tehtävistä koituvat kulut täysimääräisesti. Indeksikorotuksista luopuminen tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa valtion kirkolle laissa määräämistä tehtävistä maksatetaan kirkollisveron tuotolla, eli kirkon jäsenet maksavat myös kirkkoon kuulumattomien kansalaisten kuluja.
Kuluttajahintaindeksin muuton vuodelle 2017 on budjetin taustalla olevan ennusteen mukaan 1,1 prosenttia. Tämä nostaisi vuodelle 2017 valtion rahoitusta evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin 1 254 000 miljoonalla eurolla.
Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,