Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella kohtuuttomasti.  

Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla oikeus liikuntaharrastukseen, ja valtion pitää omalta osaltaan tukea sitä, että jokainen voi harrastaa ohjattua liikuntaa. 

Valtion suoran seuratuen tavoitteeksi otettiin vuonna 2013 harrastusten kustannusten alentaminen. Ehdottomana kattona tuettava toiminta on saanut maksaa enintään 50 euroa kuukaudessa. Raja on asetettu sen vuoksi, että seuratuki aidosti alentaisi kustannuksia. Tutkimusten mukaan aiemmin käytössä ollut seuratuki jopa nosti kustannuksia vapaaehtoistyön osuuden vähentyessä. 

Seuratuen tasoa nostettiin viime eduskuntakaudella merkittävästi. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 seuratuki kasvoi kolminkertaiseksi viiteen miljoonaan euroon. Vuonna 2015 seuratukea alettiin leikata ja vuonna 2016 seuratuesta leikattiin lisää.  

Opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on julkisesti painottanut lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä halunnut laskea liikunnan kustannuksia. Seuratuen leikkaaminen oli kuitenkin päinvastainen päätös kuin julkilausutut tavoitteet. 

Seuratukea maksetaan veikkausvoittovaroista, ja ministerillä on veikkausvoittovarojen suhteen suora valta, mihin niitä käytetään. 

Seuratuen määrää pitää lisätä vuonna 2017. Esitämme seuratuen lisäämistä 2 miljoonalla eurolla. Näin vuosien 2015 ja 2016 leikkaukset kumotaan ja lisäksi lisätään 1 miljoona euroa vuoden 2014 tasoon. Näin päästään takaisin kasvavalle uralle, joka aloitettiin vuonna 2011. 

Seuratuen määrärahan osuuden lisäämiseksi 2 miljoonalla eurolla liikunnan veikkausvoittovaroista (momentti 29.90.50) esitetään, että liikunnan koulutuskeskusten valtionosuusrahoitusta siirretään rahoitettavaksi budjettimomentilta. Se toteutetaan lisäämällä momentin 29.90.52 (Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin) määrärahaa 2 miljoonalla eurolla.