Edellinen hallitus asetti Suomelle kansalliset luomutavoitteet, jotka istuva hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt: vuonna 2020 Suomen peltoalasta tulee olla luomutuotannossa 20 % ja julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta tulee vuonna 2020 olla 20 % luomua. Tällä hetkellä Suomen peltoalasta 9,4 % on luomutuotannossa, Etelä-Savossa 13,5 % ja Kainuussa yli 20 %. Julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tällä hetkellä noin 5 % on luomua. 

Suomen ruokajärjestelmän keskeisiä pulmia torjunta-aineiden käytön lisäksi on tuontiruoan suuri osuus: alijäämä on noin 3—4 mrd. euroa/v. Haittavaikutuksia kansantalouteen kasvattaa ruoan tuonnin lisäksi tavanomaisen tuotannon käyttämien torjunta-aineiden, väkirehujen ja lannoitteiden maahantuonti. Myös luomuelintarvikkeita tuodaan maahan: kaupoissa myynnissä olevista luomuelintarvikkeista (tuotenimikkeistä laskettuna) vain 60 % on kotimaisia.  

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja kuvattujen haasteiden ratkaisemista tukemaan Suomeen perustettiin vuoden 2012 lopussa Luomuinstituutti. Se sijaitsee Mikkelissä ja sen asiantuntijaverkostossa on kaikkiaan noin 150 asiantuntijaa. Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus maksavat vuosittain yhteensä 120 000 euroa perusrahoitusta, mutta kokonaistarpeen ollessa 300 000 euroa vuodessa on valtion tuki välttämätön.  

Vuoden 2017 alusta Luomuinstituutilla on käytettävissään vain 120 000 euron suuruinen perusrahoitus johtamisen kuluihin. Tutkimus- ja hankekoordinaatio, tiedeviestintä ja hallinto edellyttävät vähintään 300 000 euron vuotuista budjettirahoitusta.