Eduskunnassa on laajaa tyytymättömyyttä siihen, että lainvalmistelussa ei tehdä kunnollisia vaikutusarvioita. Erityisesti tämä korostuu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalla. Jotta kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavien lakiesitysten perusteellisten vaikutusarvioiden tekeminen tulisi säännölliseksi lainvalmisteluun, on se keskitettävä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja sinne hankittava riittävät tutkimusvälineet, kuten dynaamisten vaikutusten laskentamalli, ja taattava riittävä henkilöstö. Tämän alkuvaiheen investoinnin jälkeen THL toimisi alan vaikutusarvioiden laskentakeskuksena yhteistyössä ministeriöiden, Kelan, Tilastokeskuksen ja muiden alan tutkimusta harjoittavien kanssa mahdollisesti myös tästä määrärahasta rahoitettavina ostopalveluina. Tähän yhteyteen on rakennettava myös tietokoneavusteinen terveyden- ja sosiaalihuollon tason mittaaminen, johon sisällytetään kaikkien terveyden- ja sosiaalihuollon laitosten ja toimijoiden tarvittavat tiedot, omavalvonnan toiminnan seuraaminen ja valitut indikaattorit sisältävä tietojärjestelmä yhteistyössä Valviran kanssa, jotta voidaan entistä paremmin seurata sosiaali- ja terveydenhuollon tilaa. Tällaisen seurannan ja valvonnan tarve lisääntyy sote-uudistuksen murrosvuosina.  

Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.