Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksen hevostalousyksikön välistä tutkimusyhteistyötä tulee
kehittää. Tähän asti MTT:n hevostalouden
tutkimuskeskuksen ja HY:n eläinlääketieteellisen
sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa
yhteisiä tutkimuksia on tehty erityisesti hevosten lisääntymisen,
liikuntafysiologian, ravitsemuksen ja hengitystiesairauksien alalta.
Yhteistyöstä on valmistunut useita väitöskirjoja,
kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja
ja esitelmiä yhteistyössä sekä eläinlääketieteellisen
tiedekunnan että maatalous-metsätaloustieteellisen
tiedekunnan kanssa.
Tutkimusten suunnittelu on tehty yhteistyössä,
vaikkakin tutkimusten ideointi on, erityisesti lisääntymistutkimuksessa,
painottunut HY:n puolelle. Tutkimuskustannukset on pyritty jakamaan
molempien osapuolten kesken. MTT:n osuuteen on yleensä kuulunut
hevosten ylläpito ja niillä tehdyt testaukset,
ja HY on puolestaan vastannut suurimmasta osasta analyysikustannuksia.
Työn käytännön toteuttamisessa
MTT:n tallimestareiden ja oppilaiden merkitys on ollut ratkaiseva.
Myös eläinlääketieteen opiskelijoita on
käytetty avustajina.
Ypäjällä löytyvät
kaikki edellytykset hyvätasoisen hevosten liikuntafysiologisen
tutkimuksen tekemiselle: hevoset, ravirata, juoksumatto ja laboratorio
rutiinimäärityksiä varten sekä oppilaat,
jotka voivat toimia avustajina kokeissa. Tammojen tutkimista varten
Ypäjällä on asianmukaiset tilat. Oriin
spermanottoon on automaattinen tiekoneohjattu fantom, joka fraktioi
ejakulaatin pienempiin osiin. Lisäksi on käytössä hyvin
varustettu laboratorio ja kokenut laboratoriohenkilökunta.
Erittäin merkittävää tutkimusten kannalta
on osaava tallihenkilökunta, joka on edellytys esimerkiksi
ruokintatutkimusten onnistumiselle. Yliopisto ei omista merkittäviä määriä hevosia,
ja yksityisten omistamien hevosten käyttö tutkimuksissa
ei aina ole edes mahdollista, joten Ypäjän hevoset
ovat olleet ja tulevat olemaan edellytys tutkimustyölle.
Resurssien yhdistäminen hyödyttää molempia osapuolia,
kuten jo vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö on osoittanut.
Yliopistojen nykyisessä rahoitustilanteessa on lähes
kaikki tutkimus tehtävä ulkopuolisella rahoituksella,
jolloin yliopisto maksaa palveluksessaan olevien henkilöiden
palkat ja tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin tutkimuslaitteineen. Sen
sijaan jatko-opiskelijoiden palkat, analyysikustannukset ja tutkimusyhteistyöstä aiheutuvat
muut
kustannukset on katettava apurahoilla tai sidosryhmärahoituksella.
Jotta tutkimustyöllä olisi jatkuvuutta, tulisi
tällaisten apurahojen olla monivuotisia. Tällä hetkellä hevostutkimukseen on
saatavissa ainoastaan muutaman tuhannen euron suuruisia apurahoja,
mikä on johtanut MTT:n kanssa tehtävän
tutkimusyhteistyön, kuten kaiken muunkin hevostutkimuksen,
merkittävään vähenemiseen. Hevostutkimus
on päässyt mukaan laajoihin tutkimusohjelmiin
vain ravitsemustutkimuksessa. Molempien osapuolten näkökulmasta
olisi suotavaa, että Ypäjällä työskentelisi
apuraha- ja hankerahoituksen turvin ja HY:n opettajien ja MTT:n
dosenttien ohjauksessa vuosittain 3—4 jatko-opiskelijaa.
Ypäjän toimintaa hevostalouden johtavana osaamiskeskittymänä kehitetään
monipuolisesti, ja varsinaisen hevossairaalan lisäksi hyödynnetään
paikkakunnan tarjoamia muitakin mahdollisuuksia. Näitä ovat
mm. pitkät perinteet omaava kengitysopetus, lisääntymis-
ja liikuntafysiologiaan sekä siitostoimintaan
liittyvä osaaminen ja resurssit sekä kaikkiaan
erittäin laaja hevosmateriaali, joka luo myös
hyvän pohjan hyvälle tutkimukselle ja yhteistyölle
tutkimuksessa.
Ypäjällä hevosalan yhteistyömuotoina
Helsingin yliopiston kanssa nähdään:
HY vahvistaa Ypäjän kanssa tehtävää yhteistyötä ja
kehittää hevosiin liittyvää erikoistumis-
ja täydennyskoulutusta sekä eläinlääkärin
tutkintoon tähtäävän koulutuksen
syventävien hevosopintojen suorittamista ja opinnäytetöiden
tekemistä siten, että yhteistyössä hyödynnetään
Ypäjällä olevia resursseja, erityisesti
siellä toimivaa eläinsairaalaa, kengityskoulutusta,
liikuntafysiologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja siitostoimintaa.
Osana yhteistyön syventämistä suunnitellaan,
että HY perustaisi hevosiin erikoistuvan eläinlääkärin
erikoistumisviran, jonka sijoituspaikka olisi Ypäjä.
Tätä varten Ypäjällä olisi
oltava erikoiseläinlääkäri.
Hevosopisto ja MTT sitoutuvat luovuttamaan opetuksen käyttöön
tarvittavat opetustilat ja -välineet ja opetusta tukevaa
henkilöstöä sekä järjestämään
tarvittaessa majoituksen opiskelijoille.
HY osoittaa opetukseen tarvittavaa opetushenkilöstöä ja
hyödyntää tässä myös
Ypäjällä olevaa asiantuntemusta, mistä esimerkkinä kengitystoiminta,
joka luo puitteet koulutukselle.
Erikoiseläinlääkärin palkkaus
vaatii vuodessa 50 000 euron määrärahan,
mutta tehokasta toiminnan järjestämistä varten
olisi lisäksi toimintaa varten saatava 50 000 euron toimintamääräraha
edellä mainittujen toimintojen toteuttamiseksi.