TALOUSARVIOALOITE 41/2007
vp
TAA 41/2007
vp - Tarja Filatov /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen varsinaiseen
kehitysyhteistyöhön
Eduskunnalle
Turvallisuuden uusia haasteita ovat muun muassa ympäristömuutokset
ja luonnononnettomuudet, hallitsemattomat väestöliikkeet,
tarttuvat taudit, ihmiskauppa, uskontojen väliset ristiriidat,
vähemmistöjen syrjintä, alueelliset konfliktit,
sortuvat valtiot, kansainvälinen rikollisuus, terrorismi
ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Maailmanlaajuinen köyhyys
ja eriarvoisuus ylläpitävät kaikkien
turvattomuutta. Kaikille näille ongelmille ja uhille on
ominaista, ettei niitä kyetä torjumaan ensisijaisesti
sotilaallisin välinein.
Suomelle on tärkeää monenkeskinen
kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisen
oikeuden kunnioittaminen. Erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien
toimintakykyä on tehostettava maailmanlaajuisten turvallisuus-
ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi sekä ihmisoikeuksien
edistämiseksi.
Suomen on osallistuttava YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden
toteuttamiseen maailmanlaajuisen köyhyyden voittamiseksi.
Tämä edellyttää kansainvälisen
talouden pelisääntöjen ja oikeudenmukaisuuden
vahvistamista sekä kehitysrahoituksen kasvattamista.
Maailman kuudesta miljardista ihmisestä joka viides
elää äärimmäisessä köyhyydessä eli
alle yhdellä dollarilla päivässä.
YK:n yleiskokous määritti yhteisten kehityspäämäärien
keskeisimmäksi tavoitteeksi äärimmäisen
köyhyyden ja nälän poistamisen maailmasta.
Pyrkimyksenä on puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus
vuoteen 2015 mennessä. Tutkimusten mukaan kansalaisten
enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa
vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan
merkittävästi parantaa juuri köyhimpien
maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien — lasten
ja naisten — tilannetta. Kehitysyhteistyömäärärahoja
onkin lisättävä siten, että YK:n
suositukset voidaan saavuttaa mahdollisimman pian.
Kiinnitimme jo hallituksen kehystalousarviossa huomiota siihen,
että hallitus jää heti jälkeen keväällä asettamistaan
aputavoitteista. Reippaan talouskasvun vuoksi kehitysavun osuus
kansantaloudesta ei nouse tasaisesti kohti EU:ssa sovittua 0,51
prosentin minimitasoa vuoteen 2010 mennessä. Hallitus esitti
kehitysyhteistyövaroihin ainoastaan prosentin
sadasosan lisäystä, kuluvan vuoden 0,43 prosentista
0,44 prosenttiin. Suomi ei saa olla ulkopolitiikassa vapaamatkustaja.
Nyt se on sitä yhdellä tärkeällä osa-alueella. Lisäksi
suomi hakee YK:n turvaneuvoston paikkaa vuonna 2012. Tähän
mennessä pitää olla selvä tavoite
YK:ssa sovitun 0,7 prosentin tason saavuttamiseksi. Edellisellä hallituksella
tavoite oli olemassa, nykyisellä ei.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 talousarvioon
momentille 24.30.66 lisäyksenä 26 000 000
euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta
2007
- Tarja Filatov /sd
- Ilkka Kantola /sd
- Marko Asell /sd
- Reijo Laitinen /sd
- Antti Vuolanne /sd
- Tuula Väätäinen /sd
- Johanna Ojala-Niemelä /sd
- Sirpa Paatero /sd
- Saara Karhu /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Kimmo Kiljunen /sd
- Valto Koski /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Johannes Koskinen /sd
- Antti Kalliomäki /sd
- Satu Taiveaho /sd
- Susanna Huovinen /sd
- Maarit Feldt-Ranta /sd
- Anneli Kiljunen /sd
- Jutta Urpilainen /sd
- Pia Viitanen /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Krista Kiuru /sd
- Reijo Kallio /sd
- Merja Kuusisto /sd
- Katja Taimela /sd
- Päivi Lipponen /sd
- Miapetra Kumpula-Natri /sd
- Heli Paasio /sd
- Matti Saarinen /sd
- Eero Heinäluoma /sd
- Jouko Skinnari /sd
- Tuula Peltonen /sd
- Pauliina Viitamies /sd
- Maria Guzenina-Richardson /sd