Svenska Finlands folkting on yli poliittisten rajojen toimiva Suomen ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin. Toiminnassa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Toimintaa ohjaa laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä, ja varoja myönnetään mm. valtion talousarviosta. Vuosina 2014 ja 2015 järjestö sai 675 000 euroa valtion määrärahoja sen jälkeen, kun eduskunta oli korottanut määrärahaa 100 000 euroa. Vuonna 2016 määräraha oli vain 575 000 euroa.
Folktingetin hoitamien merkittävien tehtävien vuoksi määrärahan korottaminen on välttämätöntä. Folktingetin lakisääteisenä tehtävänä on tukea ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa ja ruotsinkielistä kulttuuria sekä valvoa ja edistää ruotsinkielisen väestön oikeuksia. Viime vuoden aikana on toteutettu useita tapahtumia maan kaksikielisyyttä koskevan tiedon ja ymmärtämyksen lisäämiseksi. Kesällä 2016 Folktinget osallistui esim. SuomiAreena-tapahtumaan Porissa ja järjesti siellä useita keskusteluja sekä esitteli myös ruotsinkielistä Suomea Kansalaistorilla.
Ajankohtaiset sosiaali- ja terveydenhuolto- ja aluehallintouudistukset ovat lisänneet huomattavasti Folktingetin tehtäviä. Useat ministeriöt ja eduskunnan valiokunnat pyytävät lausuntoja Folktingetiltä, ja se antaa lausuntoja ja toimittaa kirjelmiä myös omasta aloitteestaan sekä osallistuu useisiin valtion työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Folktinget ja Kuntaliiton ruotsinkielinen osasto ovat perustaneet yhteisen työryhmän, Svenska reformgruppen käsittelemään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyviä ehdotuksia ja muutoksia.
Yhtenä Folktingetin tärkeimpänä tehtävänä on osallistuminen kansalliskielistrategian seurantaan. Valtioneuvosto hyväksyi kansalliskielistrategian joulukuussa 2012, ja työ on jatkunut tämän hallituksena aikana. Folktinget on asiantuntijana kansalliskieliverkostossa, jonka oikeusministeriö on kutsunut koolle seuramaan stategian toimeenpanoa.
Kieliturvatoiminta on yksi Folktingetin lakisääteisistä tehtävistä. Folktingetiä koskevan lain mukaan Folktingetin tulee valvoa kielellisten oikeuksien noudattamista sekä jakaa tietoa ja valistaa kansalaisia heidän kielellisistä oikeuksistaan. Vastaavia tehtäviä hoitavat viranomaiset useimmissa maissa, joissa on vastaava kielilainsäädäntö. Kieliturvatapausten määrä on edelleen suuri, ja ensi sijassa kyse on henkilöistä, jotka eivät saa puhua äidinkieltään sosiaali- ja terveydenhuollossa asioidessaan sekä yhteyksissään hätäkeskukseen ja pelastuspalveluun.
Folktinget jatkaa tiiviistä yhteistyötään Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton (RSKL) ja Ruotsin-suomalaisten valtuuskunnan kanssa suomen kielen aseman edistämiseksi Ruotsissa. Syksyllä 2016 Foktinget järjesti kolme keskustelua Göteborgin kirjamessuilla nostaen esiin suomen kielen aseman Ruotsissa ja ruotsin kielen aseman Suomessa. Tämä tehtiin yhteistoiminnassa Göteborgin suomenkielisen hallintoalueen kanssa.
Myös Suomessa Folktinget on toiminut eri kieliryhmien välisessä yhteistyössä esim. Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan soveltamisessa. Tarkoituksena on luoda rakentava vuoropuhelu Euroopan neuvoston, Suomen vastuuviranomaisten ja eri kieliä edistävien kansalaisjärjestöjen välille peruskirjan soveltamisesta Suomessa.
Koska Folktingetiä käytetään yhä enemmän lausunnonantajana ja asiantuntijana toteutettaessa uudistuksia, joilla on suuret vaikutukset ruotsinkieliselle väestölle, sekä ottaen huomioon Folktingetin kasvaneen roolin Suomen kieli- ja ulkopolitiikassa on perusteltua korottaa määrärahaa 102 000 eurolla.