Vuoden 2016 alusta uudistui Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvausjärjestelmä. Yhteisöveroon perustuvasta järjestelmästä siirryttiin lakisääteiseen valtion avustukseen. Siirtymisen yhteydessä sovittiin, että rahoituksen määrää korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaista yleisen hintatason muutosta vastaavasti. Hallitus kiirehti muuttamaan lakia niin, että vuosien 2017 ja 2018 budjeteissa ei indeksikorotuksia enää tehty. Pidämme tätä vääränä ratkaisuna ja esitämme indeksikorotuksen tekemistä täysimääräisesti.  

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen perusteena ovat hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvät laissa säädetyt tehtävät. Yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuu evankelis-luterilaiselle kirkolle nettokustannuksia yhteensä keskimäärin 146 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion avustusten nykytaso ei kata kaikkia lakisääteisten tehtävien kustannuksia, kuten ei aiemmin kattanut yhteisövero-osuuskaan.  

Mikäli valtio arvostaa kirkon itsenäisyyttä, se korvaa lakisääteisistä tehtävistä koituvat kulut täysimääräisesti. Indeksikorotuksista luopuminen tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa valtion kirkolle laissa määräämistä tehtävistä maksatetaan kirkollisveron tuotolla, eli kirkon jäsenet maksavat myös kirkkoon kuulumattomien kansalaisten kuluja.  

Valtiovarainministeriön 19.9.2017 julkaistun ennusteen mukaisesti kuluttajahintaindeksi nousee 0,9 % vuonna 2017 ja 1,5 % vuonna 2018. Jos indeksikorotus toteutettaisiin vuoden 2018 budjettiin vuoden 2018 lisäksi myös takautuvasti vuodelta 2017, momentin määrärahataso nousisi (114 miljoonasta eurosta) 2,8 miljoonaa euroa. Esitämme indeksikorotusten tekemistä myös takautuvasti kuluvalta vuodelta. Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.