Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 427/2014 vp - Vesa-Matti Saarakkala /ps ym.
Tarkistettu versio 2.0
Svenska Finlands folkting eli suomenruotsalaiset kansankäräjät on järjestö, jonka tarkoituksena on edustaa suomenruotsalaista kansanryhmää sekä valvoa sen etua. Järjestön toiminta alkoi vuonna 2004 vuonna 2003 säädetyn lain (1331/2003) nojalla. Kansankäräjien valtiorahoitteisuus on osoitus virallisen Suomen halusta säilyttää maamme perustuslaillinen kaksikielisyys huolimatta ruotsia puhuvien kansalaisten absoluuttisen ja suhteellisen osuuden jatkuvasta laskemisesta maamme kokonaisväkiluvusta.
Suomen institutionaalinen kaksikielisyys ja sen aiheuttamat yhteiskunnalliset heijastevaikutukset ovat olleet viime aikoina välillä jopa kiihkeäksi käyneen julkisen keskustelun aiheena. Syynä tälle kiihtyvälle kielikeskustelulle lienee ruotsin kielen kouluopetusta koskevan kansalaisaloitteen tulo tänä syksynä eduskunnan äänestettäväksi. Ruotsin kielestä käytyä debattia on myös lisännyt nykyisen hallituksen harkitsematon ja koulujen arkitodellisuudelle vieras päätös aikaistaa pakollisen ruotsin kielen opetuksen alkaminen jo ala-asteen kuudennelle luokalle, mikä käytännössä lisännee oppimisvaikeuksia.
Eräitä 1920—1930-lukujen kielisodan hengessä eläviä fenno- ja svekomaani-intoilijoita lukuun ottamatta laajan enemmistön toive molemmissa kieliryhmissä on rauhanomaisen yhteiselon jatkuminen yhteisessä isänmaassamme. Maamme kahden kansalliskieliryhmän välien kohentumista tukisi yhteiskielisten kansalaisjärjestöjen perustaminen sekä poliittinen yksimielisyys jaetun kansallisen identiteetin merkityksestä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi suomenruotsalaisten kansankäräjien kaltaiset instituutiot eivät ole avuksi, sillä ne ovat omiaan vahvistamaan ruotsinkielisten tarpeetonta erottautumista suomenkielisestä valtaväestöstä. Kansankäräjien olemassaolo voi pahimmassa tapauksessa vahvistaa eräissä suomenkielisissä piireissä kytevää ajatusta siitä, että suomenruotsalaiset ovat Ruotsille uskollisia itäruotsalaisia eivätkä ruotsia puhuvia suomalaisia. Molemminpuolisten ennakkoluulojen hälventämiseksi suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten välillä Svenska Finlands folktingetille myönnetty määräraha tulisikin poistaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta vähentää valtion vuoden 2015 talousarvion momentilta 29.01.50 575 000 euroa Svenska Finlands folkting -nimiselle järjestölle ehdotetusta määrärahasta.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2014