TALOUSARVIOALOITE 441/2014 vp

TAA 441/2014 vp - Matti Saarinen /sd 

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen

Eduskunnalle

Kuten tunnettua, läntisen Uudenmaan kunnista sekä Hanko että Raasepori ovat taloudellisissa vaikeuksissa.

Kesällä 2012 tapahtunut FN-Steelin konkurssi sulki Koverharin terästehtaan ja vei alueelta 300 työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun väkilukuun suhteutettuna kyseessä olisi 30 000 työpaikan menetys.

Tavaraliikenteessä Etelä-Suomi muodostaa yhtenäisen logistisen alueen, jossa Hanko—Hyvinkää-radalla on huomattava merkitys kotimaisessa ja kansainvälisessä liikenteessä. Radan sähköistys edistäisi ympäristöystävällisten ja turvallisten rautatiekuljetusten kilpailukykyä maantiekuljetuksiin nähden. Kilpailun avautuessa rautateiden tavaraliikenteessä yhtenäisen sähköistetyn rataverkon laajeneminen parantaa myös mahdollisten uusien operaattoreiden kilpailumahdollisuuksia, kun niiden ei tarvitse investoida kahteen eri vetokalustoon.

Yhtenäinen, laaja sähköistetty rataverkko tarjoaa sujuvat kuljetukset ja matkaketjut. Hanko—Hyvinkää-rata mainitaan liikennepoliittisessa selonteossa. Ratayhteys kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon. Se on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, jota ei ole sähköistetty. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistys turvaa Länsi-Uudenmaan teollisuuden ja satamien sujuvat ja taloudelliset kuljetusmahdollisuudet. Hangon sataman liikenne on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina.

Henkilöliikenteessä sähköistys mahdollistaisi suorien, vaihdottomien Helsinki—Karjaa—Hanko-taajamajunayhteyksien kehittämisen. Suorat junayhteydet ovat matkustajien kannalta houkuttelevia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia tulee edistää.

Tärkeää on myös, että Suomen rataverkon sähköistystyöt jatkuvat mahdollisimman pian ilman pitkää taukoa. Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen lykkäytyminen merkitsisi sitä, että kuljetusten taloudellisuus jää heikolle tasolle samoin kuin kuljetusketjujen sujuvuus vetokaluston vaihtotarpeen takia.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kolmen vuoden rakennusajalle yhteensä 45 miljoonaa euroa. Koska eduskunta on myöntänyt sähköistämisen esivalmisteluun vuonna 2014 talousarviossa 2,6 miljoonaa, vuoden 2015 talousarvioon tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa.

Hankkeen toteuttaminen olisi erityisen perusteltua elinkeino- ja työllisyysperustein.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2015 talousarvioon momentille  31.10.77 lisäyksenä 10 000 000 euroa Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen.