Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Euroopan suurin vaneritehdas (UPM) sijaitsee Mikkelin Pelloksella. Pelloksen teollisuusalue on merkittävä yritys- ja työpaikkakeskittymä, johon liittyen myös Mikkelin kaupunki on tehnyt mittavia maanomistus sekä kaavoitusjärjestelyjä. Alueen nykyisen toiminnan turvaamiseksi sekä jatkon kehittämisen kannalta tulee varmistaa alueen toimiva logistiikka sekä siihen tarvittava liikenneinfrastruktuuri. Keskeinen tehtaan toimintaan liittyvä parannettava kohde on Pelloksen ja Mäntyharjun välinen teollisuuden pistoraide (noin 20 km). Pistoraiteen merkitys Pelloksen teollisuudelle on merkittävä.
Pelloksen tehtaan vanereista keskeinen osa kulkee rautateitä pitkin, peräti 40 % lähtee rautateitse satamien kautta maailmalle. Huomioitavaa on, että yli 90 % tuotteista viedään Suomen ulkopuolelle. Käytännössä noin 100 tuhannen tonnin verran vaneria vuodessa lastataan Pelloksella VR:n vaunuihin ja VR kuljettaa tavarat satamiin. Logistisesti Pellos-Mäntyharju pistoraide on tärkeä, koska volyymit ovat niin isot, että rekkaliikenteellä logistiikkaa ei pysty hoitamaan. Logistiikan tulee olla tehokasta, koska matka markkinoille Suomesta on pitkä.
Pistoraiteen kiskotyypistä johtuen raiteelle on asetettu nopeusrajoitus. Tyhjillä vaunuilla voidaan ajaa 50 km/h ja täydellä 20 km/h (junan paino täydellä lastilla noin 1 000 tonnia). Materiaalivirran kasvettua merkittävästi on ilmeistä, että pistoraiteen kantavuus ei ole riittävä ja raide vaatii investointia, jotta raiteelle ei tule painorajoituksia. Radan korjaaminen nykytilaa vaativalle tasolle merkitsee noin 15 miljoonan euron kustannusta ilman rataosuuden sähköistystä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,