Pelastustoimessa vallitsee sisäministeriön arvion mukaan yli 80 miljoonan euron rahoitusvaje, joka koostuu palvelutasopuutteista, varallaolojärjestelmän muutostarpeista sekä kalustehankinnoista ja öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntakustannuksista. Toimintavalmiuden saattaminen pelastuslain edellyttämälle tasolle edellyttää sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan sekä päätoimisten työntekijöiden että sopimuspalokuntalaisten merkittävää lisäystä. Sopimuspalokunnissa kärsitään myös vanhentuneista varusteista ja epävarmoista hälytysjärjestelmistä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Kroonista rahoitusvajetta ei voida siirtää hyvinvointialueiden ratkaistavaksi, vaan toimiin on ryhdyttävä nyt. Valtiovarainvaliokunta on lausunnossaan (VaVL 8/2021 vp) todennut, että kuntien tulee täyttää pelastustoimen rahoitusvaje ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa. Vastuun siirryttyä hyvinvointialueille pitää pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä ja toimintakyvyn kehitystä seurata tarkasti. Kuntien taloustilanteen ollessa haasteellinen tulee valtion lisätä rahoitusta pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen. Tällä toimella voidaan vastata akuuttiin tarpeeseen.  

Aloite sisältyy KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2022.