Suomen asema perinteisesti vahvana kansalaisyhteiskuntana, kokoaan suurempana kansainvälisenä toimijana ja aktiivisena eurooppalaisena vaikuttajana, on vaarassa hiipua. Kansalaisjärjestöjen toimintaympäristön nopea muutos ja julkisen rahoituksen merkittävät leikkaukset ja lyhyet rahoituskaudet halvaannuttavat kansalaisjärjestöjen pitkäjänteistä toimintaa, kansainvälistä kasvua ja strategisten kumppanuuksien luomista. 

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisen osaamisen kehittämisessä, kansainvälisen osaamisen tuomisessa Suomeen sekä työllistymismahdollisuuksien luomisessa Suomessa. Kannamme vastuuta Suomen kansainvälisestä näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta laajojen kansainvälisten verkostojemme kautta. Samalla näemme kansainvälisten mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn haalistuvan, jos emme pysty esimerkiksi hakemaan kansainvälistä rahoitusta tai kantamaan kansainvälisiä vastuitamme yhtä lailla kuin verrokkimaiden vastaavat toimijat. 

Pohjoismaisen demokratian erityispiirteitä on ollut valtion valmius pitkäjänteisesti tukea ja edistää riippumatonta ja kriittistä kansalaisyhteiskuntaa. UTP-sektorilla toimiville järjestöille tämä pitkäjänteinen tuki on erityisen tärkeää, sillä toiminta edellyttää vahvaa asiantuntemusta ja laaja-alaisia verkostoja. Toiminnan rahoitus on kuitenkin heikentynyt vuodesta toiseen ja kuluvana kesänä sitä leikattiin merkittävästi. Tämän seurauksena suomalaisten järjestöjen aktiivinen toiminta sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyön edistäjinä on vaarantumassa. 

Esitän, että eräiden valtionapujen momentin 24.90.50 määrärahasta tehdään pysyvä avustusmomentti ja sitä korotetaan siten, että se vastaa laajentuneeseen toimialaan ja mahdollistaa pitkäjänteisen ja strategisen kansalaisyhteiskunnan toiminnan. Esitän, että määrärahaa korotetaan vuoden 2025 budjetissa 600 000 eurolla yhteensä 1 600 000 euroon.